Etelä-Savon kyläkirje

Kyläkirje 1 / 2011

2011-03-19T08:19:00.000-07:00

Jäskyn avoin keskustelutilaisuus ja kevätkokous 9.4.2011

Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous järjestään lauantaina 9.4. klo 10–13 Kerimäen hotelli Herttuassa, Veneenniementie 64, 58200 Kerimäki. Ennen kokousta on avoin keskustelutilaisuus kylien ja kuntien tilanteesta. Kerimäellä on menossa mielenkiintoisia kylien kehittämishankkeita, jotka ovat jo aktivoineet kunnan kylien toimintaa.

Ohjelma:

9.30 Tulokahvi ja voileipä, ilmoittautuneille ilmainen.
10.00 Kokouksen avaus ja katsaus Kerimäen kunnan ja sen kylien näkymiin, kunnanjohtaja Kari Rannanpiha.
Elinvoimaa kylille ja kuntaan, projektipäällikkö Pekka Räinä, Kerimäki-seura.
Puheenvuoroja kylätoiminnasta eduskuntavaalien alla.
Keskustelua.
Sääntömääräiset kevätkokousasiat, muun muassa toimintakertomus ja tilinpäätös. Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja, joka jätetään kyläasiamiehelle kokouksen alussa. Valtakirja on vapaamuotoinen, malli alla.
13.00 Kokouksen jälkeen hotelli Herttuan lounaspöytä 14 euroa. Ilmoittaudu etukäteen omakustanteiselle lounaalle!

Tervetuloa!
Hallitus

Yhteiskuljetus

lähtee Mikkelistä klo 7.30 reittiä Juva-Savonlinna-Kerimäki. Paluu Mikkeliin klo 16 maissa.

Ilmoittautuminen

seminaariin, lounaalle ja kuljetukseen viimeistään 31.3. Henrik Hausenille (puh. 0400 992 699, sähköposti henhaus@gmail.com)

Valtakirja
Yhdistys ___________________________________________
valtuuttaa ___________________________________________
edustamaan yhdistystä ja käyttämään äänivaltaa Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa 9.4.2011. Paikka ja aika: _____________________ / _____ 2011
Allekirjoitus ja nimen selvennys: ____________________________________

Etelä-Savon Vuoden kylä 2011 -hakemukset 15.4. mennessä!

2011-03-19T08:18:00.000-07:00

Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta. Vuoden kylän valinta tuo kylälle ja kylätoiminnalle paljon myönteistä julkisuutta. Edelliset Vuoden kylät Rönkönvaara-Lapinlahti, Rahula, Siikamäki-Peiposjärvi, Ruokomäki ja Hiukkajoki saivat lisäpotkua valinnasta ja toimivat erittäin aktiivisesti.

Mistä kylästä tulee tämän vuoden Vuoden kylä?

Hakemuslomakkeet tilataan kyläasiamieheltä tai tulostetaan Jäskyn kotisivuilta. Viimeinen palautuspäivä on 15.4.2011. Nyt jätettävät hakemukset otetaan huomioon kolme vuotta (2011–2013), ja niitä voi myöhemmin täydentää. Kaikki liitteet (lehdet, valokuvat, leikekansiot jne.) palautetaan kylälle.

Maakuntahallitus nimeää Etelä-Savon vuoden kylän Jäskyn hallituksen ehdotuksen perusteella, ja Jäsky valitsee hakijoiden joukosta myös valtakunnalliseen vuoden kylä -kilpailuun lähetettävän ehdotuksen. Vuoden kylän valinnassa painotetaan vuonna 2011 kyläsuunnittelua ja tiedotusta.

Jäskyn kautta voi jättää esityksiä myös Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi ja Vuoden maaseututoimijaksi.

Vuoden kylämyönteisin kunta 2011

2011-03-19T08:17:00.002-07:00

Suomen kuntaliitto sekä Suomen kylätoiminta ry hakevat Vuoden kylämyönteisintä kuntaa 2011. Kyseessä on uusi kilpailu, jolla halutaan nostaa esille kuntien ja kylien välistä yhteistyötä. Yhteistyön lisäksi puntaroidaan kuntalaisten kuulemista ja osallistumismahdollisuuksia, lähipalveluja, ja lisäpisteitä voi saada myös hyvin toteutetusta kuntaliitoksesta.

Ehdotukset jätetään 30.5. mennessä kylien maakunnallisille yhteenliittymille, jotka nimeävät yhden ehdokkaan maakuntaa kohti ja valtakunnallisen kilpailun ratkaisee sitten edustava valtakunnallinen raati. Tunnustus julkistetaan Kuntamarkkinoiden yhteydessä syyskuussa.

Lisätietoja Jäskyn kotisivuilta, Suomen Kylätoiminta ry:stä kehittämisjohtaja Tuomas Perheentuvalta, 050 592 2726 sekä Suomen Kuntaliitosta erityisasiantuntija Christell Åströmiltä, 040 766 9179.

Mukaan Kansainväliseen Kyläsporttiin!

2011-03-19T08:17:00.001-07:00

Southern Savo Moving Villages 2011 -esiselvityshanke hakee yhteistyökyliä kansainväliseen hankkeeseen, jolla viedään kyläsporttimallia ulkomaille ja vastaavasti saadaan kansainvälisiltä yhteistyökyliltä liikuntavinkkejä ja innostusta. Esiselvityshankkeen aikana kootaan yhteistyökylät ja -järjestöt Etelä-Savossa ja kansainväliset yhteistyöpartnerit. Varsinaisen hankkeen aikana käydään sitten yhteistyökylissä eri maissa. Hankkeen hallinnoija on Etelä-Savon liikunta ry.

Lisätietoja: projektipäällikkö Anna Parta, puh. 0440 225 422, sähköposti
anna.parta@esliikunta.fi

Hallitus uudistui ja Jäskyn puheenjohtaja valittiin Sytyn hallitukseen

2011-03-19T08:14:00.000-07:00

Jäskyn hallitus sai syyskokouksessa Savonlinnan Rönkönvaarassa kolme uutta jäsentä: Mikko Karinen Savonlinnan Nojanmaan kyläyhdistyksestä, Mervi Kukkonen ProAgria Etelä-Savosta ja Tuula Eloranta Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistyksestä. Hallitukseen tuli myös kaksi uutta varajäsentä: Riikka Ruotsalainen Savonlinnan Kallislahden kyläyhdistyksestä ja Kari Mielonen Kerimäen Kuonan Kylät ry:stä. Koko hallitus ja yhteystiedot ovat tämän kyläkirjeen lopussa.

Puheenjohtajana jatkaa Ilkka Sutinen Mikkelin Haukivuorelta. Ilkka valittiin nyt myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hän toimi jo yhden kauden varajäsenenä.

Pienkoululisä halutaan takaisin: tärkeä vaalikysymys!

2011-03-19T08:13:00.000-07:00

Valtiovalta poisti kunnille maksettavan pienkoululisän vuonna 2006. Sen jälkeen kylä- ja korttelikoulujen alasajo on kiihtynyt. Nykyisessä hallitusohjelmassa lukee näin: ”Syrjäytymisen ehkäisemiseksi painotetaan lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan.” Ohjelman kirjain on kuitenkin jäänyt tyhjäksi ja nyt vaaditaan seuraavaan hallitusohjelmaan selkeä kannanotto pienkoululisän puolesta.

Asiasta jätetään adressi opetusministeri Henna Virkkuselle 23.3. Adressi on Kangasniemen kyläyhdistysten alullepanema. Adressissa sanotaan muun muassa: ”Suomessa on viime vuosina lakkautettu neljä kertaa enemmän kouluja kuin mitä oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Tahti on vain kiihtynyt entisestään valtion lopetettua pienkoululisän kunnille. Tuhansien kyläkoulujen lakkautusten aikana opetuskustannukset ovat vain jatkaneet kasvuaan.”

Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtajan, kasvatustieteen tohtori Taina Peltosen mukaan pienkoululisä olisi tärkeä signaali valtiovallalta.

Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu. Lasten matkoihin kuluu jopa yli 3 tuntia ilman, että kunnille tulisi siitä sanktioita.

Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun. Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä. Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen koulutyöhön on siellä luontevaa.

Asiantuntijoiden puheenvuoroja on koottu uuteen kirjaan Eläköön kyläkoulu! (PS-kustannus 2010, 284 sivua). Kirjassa ovat mukana didaktiikan professori Esko Kalaoja, kasvatustieteen tohtori Gunilla Karlberg-Granlund, kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen, kasvatustieteen professori Eira Korpinen, kasvatustieteen tohtori, sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen ja filosofian tohtori Sami Tantarinmäki.

Asuminen ja yrittäminen nykymaaseudulla

2011-03-19T08:12:00.000-07:00

Asumisen ja yrittämisen moderni maaseutu -seminaari järjestettiin Mikkelissä 18.2.2011.

Professori Pirjo Siiskonen pohti omassa alustuksessaan, onko hänen oma kotikylänsä moderni. Maisema näyttää kuvissa aikamoisen perinteiseltä, mutta uusiakin piirteitä on.

Vain pieni osa asukkaista saa enää toimeentulonsa maataloudesta, kylässä on neljä maatilaa ja 10 muuta yritystä. Lisäksi moni käy töissä kylän ulkopuolella. Uudet kesämökit rakennetaan talviasuttaviksi ja kesällä kylässä on vilkas liikenne.
Arkkitehti Mia Salorannan mukaan asuminen ja yrittäminen liittyvät maaseudulla läheisesti yhteen. Molemmat ovat elämäntapavalintoja. Kestävä kehitys on yhtenä tavoitteena mukana: asuntojen ja työpaikkojen pitäisi olla lähellä toisiaan. Palveluyritykset lisäävät maaseudun elinvoimaa.

Yrittäjyyden teemaryhmän sihteeri Heikki Pietarinen totesi, että maaseudulla on paljon ideoita ja tilaa olisi useammallekin yrittäjälle. Maaseudulla on vetovoi-maa asuinympäristönä ja yrittäminen voi perustua yksinkertaisiin tai innovatiivisiin aloihin. Kasvavia aloja ovat mökkitalkkaritoiminta, Green Care, arvopohjainen yrittäminen ja sähköinen myynti.
Ruralian kehittämispäällikkö Manu Rantanen kertoi, että vapaa-ajan asukkaiden määrä on kasvussa ja niiden merkitys maaseudun yritysten asukkaina on jo suuri. Kyselytutkimusten mukaan vapaa-ajan asukkaat arvostavat kyläyhdistyksiä tapahtumajärjestäjinä ja tiedon välittäjinä. Elämyksellisyys ja lähiruoka nousevat esille kyselyissä.

Keskustelussa Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaiden edustaja Leo Laukkanen korosti palvelun laatua, laajakaistayhteyksiä ja terveyspalveluja. Ely-keskuksen Jorma Vilhunen kertoi, että maaseutuyrittäjien osuus yritysrahoituksesta on nousussa.
Yrittäjä Mervi Sensio Tmi Pohjolan tallista kertoi, että sopivan talon löytyminen vuonna 1998 oli hankalaa, muutto toteutui vuonna 2002 ja vuonna 20004 perustettiin talli, jossa on nyt 20 hevosta. Hevosista 16 on muiden omistamia hoitohevosia. Mervin toimenkuva on laaja: hevosten treenausta, kursseja, kilpailuja, leirejä jne. Mervi on ratsastuksenohjaaja ja tallilla tarjotaan myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa mm. syrjäytymisen ehkäisyyn. Yrittäjien neuvontaan ja tukiin Mervi on melko tyytyväinen, mutta arjen sujuvuutta helpottaisi paremmat tiet, luotettavampi sähköverkko, paremmat nettiyhteydet ja lasten lyhyempi koulumatka tai vähintäänkin kuntarajojen yli toimivat lasten koulukyydit.

Loppukeskustelussa pohdittiin taas, miten tyhjiä taloja saataisiin myyntiin tai vuokralle yrittäjille ja muille asukkaille. Mikkelin Ihastjärveltä kerrottiin maanomistajasta, joka myy tontteja ja vuokraa talon kylästä rakennusprojektin ajaksi. Yrittäjien neuvontapalveluihin ollaan melko tyytyväisiä, mutta niitä pitäisi ehkä markkinoida paremmin. Ongelmana nähtiin se, että osa palveluista hoidetaan projekteilla: pysyviä tarpeita pitäisi hoitaa pitkäjännitteisellä rahoituksella.

Järvi-Suomen kylät ja Ruralia toimivat seminaarin paikallisina järjestäjinä ja valta-kunnallisia järjestäjiä olivat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n kaksi teemaryhmää.

Voimistuvat kylät yhdessä Kangasniemellä

2011-03-19T08:11:00.002-07:00

Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja johti erittäin onnistuneeseen jatko-seminaariin Kangasniemellä. Idea syntyi syksyn kampanjaseminaarissa Mikkelin Naisvuoritalossa, jossa oli mukana Kangasniemen kirkkoherra Matti Tolvanen. Kylät yhdessä elämään -seminaari järjestettiin 3.2.2011 Kangasniemen maaseutuseuran, Järvi-Suomen kylät ry:n, seurakunnan ja kunnan yhteistyönä. Osallistujia oli yli 40, ja suurin osa kunnan aktiivisista kylistä oli edustettuna.

Avauspuheenvuorossaan Kangasniemen maaseutuasiamies Arto Pulkkinen totesi, että kunta on kyliensä yhteenliittymä ja kylien ja kunnan yhteistyöllä on pitkä perinne. Kangasniemellä on toteutettu paljon onnistuneita Leader-hankkeita, mainittakoon tässä Ruokomäen kylätalo, kylien yhteinen Kimpale kultaa -hanke ja Hehkuva Hokka.

Kyläasiamies Henrik Hausen esitteli kunnan kylien yhteistyömalleja ja niistä keskusteltiin. Yleisesti kannatettiin mallia, jossa perustettaisiin kylien yhteistyöelin maaseutuseuran yhteyteen niin, että maaseutuseura ja kunnan maaseutujohtaja toimisivat yhteistyöelimen kokoonkutsujina. Maaseutuseura on rekisteröitynyt, joten mahdolliset yhteishankkeet voidaan jatkossakin toteuttaa sen johdolla.
Projektipäällikkö Timo Ovaskainen kertoi ensi kesän Omakotitalo-näyttelystä, joka onkin kylien yksi tärkeä yhteistyökohde. Kylät voivat osallistua näyttelyn työtehtäviin korvausta vastaan, ja lisäksi kylillä voisi olla yhteinen esittelypiste näyttelyssä. Näyttelyssä käy paljon asunnon ostosta kiinnostuneita perheitä ja kunnan kannalta on hyvä, jos on tarjolla monenlaisia tontteja ja taloja.

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Kangasniemen kappalainen Pirkka Sieviläinen lupasivat, että seurakunta on yhteistyön kannalla ja haluaa tukea kyliä. Kirkko haluaa torjua kyynisyyttä ja apatiaa niin kuin kylätoimijatkin. Myös kirkkoherra Matti Tolvanen haluaa, että kyliä vahvistetaan niin, että kukaan ei jää siellä yksin ongelmineen.

Mitä maaseudun nuorille kuuluu?

2011-03-19T08:11:00.001-07:00

Etelä-Savon maaseutujärjestöjen maaseutufoorumissa 27.1.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Katja Komonen kertoi nuorten tilanteesta Itä-Suomessa ja Etelä-Savossa. Katja toimii Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymän johtajana ja on tutkinut nuorten asenteita ja elintasoa. Vireillä on mielenkiintoinen hanke nuorten aikuisten toiveista ja maaseutuasumisesta.

Itä-Suomen nuorisopuntarin ja terveyskyselyjen mukaan suurimmalla osalla nuo-rista menee hyvin mutta myös syrjäytymistä esiintyy. Siihen pitäisi reagoida, mutta maakunnastamme puuttuu nuorisopoliittinen strategia.

Viime vuonna toteutetun nuorisopuntarikyselyn teemana on alueellisuus ja nuorten kiinnittyminen maakuntaan. Kiinnittymiseen vaikuttavat kyselyn mukaan ennen kaikkea peruspalvelut ja uratekijät eli työpaikkojen määrä ja laatu. Näiden jälkeen tulee sosiaaliset verkostot, ympäristö ja kulttuuri. Peruspalveluja ja työmarkkinoita kannattaisi katsoa nuorten näkökulmasta.

Verrattaessa maakunnan kaupunkien ja maaseudun nuoria keskenään, maaseudun nuoret haluavat useammin asua edelleen omassa maakunnassa ja maalla kun taas kaupunkien nuoret useammin vilkuilevat esimerkiksi Jyväskylän tai Tampereen suuntaan – nämä ovat suositumpia tulevana asuinpaikkana kuin Helsinki.

Osallisuus on ongelmallinen asia: Itä-Suomen nuoret ovat melko passiivisia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan vaikka kanavia on kehitetty. Vapaaehtoistoiminta ja netin kautta vaikuttaminen vetää kuitenkin paremmin kuin esimerkiksi puoluetoiminta tai asukasyhdistykset. Kaikki yhdistystoiminta kaipaa muutoksia, jos haluamme, että myös nuoret kokisivat sen mielekkääksi.

Mukana Etelä-Savon järjestöjen maaseutufoorumissa oli tällä kertaa kaikki kolme Leader-ryhmää, 4H-piiri, Viola – Väkivallasta vapaaksi ry ja Jäskyn kautta useita kyläyhdistyksiä. Järjestäjänä oli Jäsky ja MTK Etelä-Savo.

Syyskokouksessa keskusteltiin kuntaliitoksista

2011-03-19T08:09:00.000-07:00

Jäskyn syyskokous järjestettiin lauantaina 20.11.2010 Etelä-Savon Vuoden kylässä Savonlinnan Savonrannan Rönkönvaarassa. Mukana oli 40 kylätoimijaa ympäri maakuntaa. Kokouksen yhteydessä järjestettiin paneelikeskustelu kuntaliitoksen käytännön vaikutuksista, mukana oli kaupunginjohtaja Janne Laine, kansliapäällikkö Antti Erämaa ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen Savonlinnasta.

Paneeli oli erittäin onnistunut, siinä käsiteltiin laajasti maaseutukylien yrittäjyyttä, yhdistystoimintaa, asumista, turvallisuutta ja laajakaistan rakentamista. Todettiin, että Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitoksessa paikallisen vaikutusvallan ja yhteistyön välillä päästiin melko hyvään tasapainoon. Aluejohtokunnalla on oma budjettinsa ja (pieni) osa Savonrannan kunnan omaisuudesta jäi paikalliseen käyttöön.

Savonlinnan empiminen Laajakaista kaikille -hankkeen toteuttamisessa sai kuitenkin kritiikkiä. Kaupunkien maaseutualueet voivat jäädä maaseutukuntia huonompaan asemaan, jos kaupungit jättäytyvät hankkeesta. Tietoliikennemäärät kasvavat jatkuvasti, ja ainoastaan valokuitu takaa riittävän luotettavan laajakaistan pitkälle tulevaisuuteen.

Kokouksessa jaettiin yksi Suomen kylätoiminta ry:n hopeinen kunniamerkki. Palkittavana oli Rönkönvaara-Lapilahti Kyläyhdistys ry:n pitkäaikainen sihteeri ja talkoolainen Liisa Kinnunen.

Rönkönvaara-Lapinlahden kylätoiminta täytti 30 vuotta

2011-03-19T08:08:00.000-07:00

Syntymäpäivän kunniaksi juotiin täytekakkukahvit ja ohjelmana puheenjohtaja ja sihteeri esittivät kyläyhdistyksen päivitetyn kronikan ja Kaino ja Akseli Turtiainen sketsin. Järvi-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies Henrik Hausen esitteli kylätoiminnan ajankohtaiskatsauksen. Mukana olivat myös naapurikylien edustajia.

Kylä on menneenä vuotena järjestänyt monenlaisia juhlia, iltamia ja piirejä. Pää-huomion vievät kylätalohankkeet, mutta myös vesihuollon rakentamisesta kylälle ja Rönkönvaara-Lammun paikallistien peruskunnostuksesta on tehty aloitteet. Kylätalohankkeita on rahoitettu muun muassa piirakoiden myynnillä ja piirakkaporukan vetäjä Aila Rahkola valittiin Vuoden savonrantalaiseksi.

Laajakaista etenee mutta ei täydellä vauhdilla

2011-03-19T08:07:00.000-07:00

Maan ja maakunnan Laajakaista kaikille -kuituhankkeessa on nyt odottava tunnelma. Pertunmaan pilottihankkeen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Liittyjiä on jo noin 200, enimmäkseen vakituisia asuntoja ja yrityksiä. Kun routa sulaa ja kaivutyöt lähtevät käyntiin odotetaan myös mökkiläisten innostuvan tekemään sopimuksia.

Operaattori on myös tehnyt sopimuksen kunnan ja Pertunmetsä-kiinteistöjen kanssa niin sanotusta kiinteistökuidusta. Se tarkoittaa, että talojen kaikkiin asuntoihin kytketään 1 Mb laajakaistayhteys valokuidun kautta. Tämä nopeus sisältyy vuokraan ja jos haluaa nopeamman laajakaistan tai TV-palveluja, niin siitä maksetaan lisää. Näitä sopimuksia on tehty myös kirkonkylässä, Kuortissa ja Lihavanpäässä, jotka ovat varsinaisen tukialueen ulkopuolella. Kuitulinjat kulkevat näiden kylien läpi ja liittymiä on myyty runsaasti niihinkin, joten koko kunta on hyötynyt hankkeesta.

Rakentaja Mikkelin Puhelinyhdistys/ Concept10 on vetäytynyt parista hankkeesta ja joidenkin kuntien hankkeet ovat jääneet kokonaan ilman tarjouksia. Tämä johtuu ainakin osittain epävarmuudesta: sopimusehtoihin odotetaan muutoksia, joilla Laajakaista kaikille -hanke tehdään edullisemmaksi rakentajalle. Edes pilottihankkeesta ei ole tehty lopullisia päätöksiä Ely-keskuksessa ja liikenneministeriössä.

Viestintäministeri Suvi Lindén pitää maaseudun laajakaistahanketta tärkeänä alueellisen tasa-arvon kannalta. Kunnilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus laittaa viestintäinfrastruktuurinsa kerralla kuntoon. Lindén puhui aiheesta liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä Laajakaistafoorumissa 16. helmikuuta.

Myös liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen luottaa siihen, että operaattorit rakentavat kuitulaajakaistaa oletusten mukaan 95 % peitolle ilman tukea ja että tukihanke etenee hyvin. Hän myös asettaa toiveensa kunnallisiin verkkoyhtiöihin. Se on hyvä vaihtoehto, mutta on kunnalle aika suuri investointi – silloinhan kunta vastaa sekä kunnan että operaattorin osuudesta hankkeessa.

Pohjois-Savossa kunnat ovat perustaneet kuituyhtiön ja Rautavaaralla on oma tietoverkko-osuuskunta. Myös Lappiin suunnitellaan kuntien ja muiden toimijoiden yhteisyritystä rakentajaksi koska operaattoreiden kiinnostus on ollut vähäinen.

Rautavaaran osuuskunta myy liittymiä edullisesti, liityntämaksu on 100 euroa ja kuukausimaksuun 50 euroa sisältyy 100 megan laajakaista- ja TV-palvelut. Esimerkiksi Pertunmaalla liittymän saa halvimmillaan 1 265 eurolla sisältäen verkkopäätteen. Tähänkin hintaan liittymät ovat menneet hyvin kaupaksi, koska sillä saa luotettavat yhteydet ja turvataan kiinteistön arvo tulevaisuudessa.

Tekniikan tohtori Nisse Husberg toteaa, että operaattorit eivät ole kovinkaan kiinnostuneita rakentamaan kuituverkkoa. Osuuskunnat ja muut pienet toimijat rakentavat, mutta muuten on melko nihkeää. Tuesta huolimatta monet maakunnat ovat jääneet kokonaan ilman tarjouksia. Australiassa pyrittiin myös ensin saamaan kaupallisia operaattoreita rakentamaan, mutta toisin kuin Suomessa tajuttiin pian, että näin ei tule valmista. Siellä valtio investoi omaan yhtiöön, joka toimii rakennuttajana ja rakentaa kuituverkon. Verkko on avoin ja operaattorit voivat sen kautta tarjota laajakaista- ja muita palveluja.

Vilkas kylätoimintavuosi 2010

2011-03-19T08:06:00.000-07:00

Viime vuosi oli Etelä-Savossa isojen tapahtumien ja tärkeiden ohjelmien vuosi:
• Etelä-Savon järjestöjen maaseutufoorumia kokoontui 13.1.2010, teemana maakuntaohjelma. Alustajat olivat maakuntaliitosta ja järjestöistä ja ohjel-masta käytiin vilkas keskustelu.
• Keväällä 2010 laadittiin Etelä-Savon maakuntaohjelma. Jäskyn kyläasiamies osallistui maakuntaohjelman työryhmään ja Jäsky toi kannanotoissaan esille monia muutosehdotuksia ohjelmaan.
• Jäsky järjesti kyläpalveluseminaarin Hiukkajoella 27.3. Luennoimassa oli muun muassa Johanneskoti Oy:n toimitusjohtaja Matti Vihma.
• Yhdessä Leader-toimintaryhmien kanssa järjestettiin kylätoimijoiden vierailu eduskuntaan sekä maa- ja metsätalousministeriöön 8.4. Mukana oli 26 henkeä toimintaryhmistä ja Jäskystä. Eduskunnassa meitä oli vastassa viisi Etelä-Savon kuudesta kansanedustajasta. Vastaanotto oli myönteinen, kansanedustajat kertoivat arvostavansa maaseudun kylä- ja hanketoimintaa.
• Keväällä Savonlinnaan perustettiin Kylien neuvosto ja useille kylille laadit-tiin kyläsuunnitelmat. Myös Leader-hankkeiden osalta vuosi oli vilkas.
• Vuoden kyläksi valittiin Savonlinnan Rönkönvaara-Lapinlahti ja asia oli laajasti esillä lehdistössä ja radiossa.
• Kesän Farmari-maatalousnäyttelyn kyläosasto oli suuri ponnistus. Kyläosastolla oli lava ja joka päivä 10–15 esitystä. Kyläosasto järjestettiin yhdessä Leader-ryhmien, hankkeiden ja kylien kanssa.
• Valtakunnallinen Lokaali juhlaseminaari järjestettiin Pieksämäellä 28.–29.8. ja Jäsky toimi paikallisena pääjärjestäjänä. Kyläretket kustannettiin yhdessä toimintaryhmien kanssa – varsinaisen seminaarin kustansi Suomen kylätoiminta ry ja maaseutuverkosto.
• Voimistuvat kylät -kampanjan seminaari järjestettiin Mikkelissä 8.-9.10. yhdessä Veej’jakaja ry:n ja valtakunnallisten kampanjajärjestöjen kanssa. Seminaarissa käytiin vilkas keskustelu ja sen seurauksena Kangasniemellä järjestettiin myöhemmin kylien, seurakunnan ja kunnan yhteistyöseminaari. Vastaavaa seminaaria suunnitellaan myös Rantasalmelle.
• Tiedotuksessa tuotiin esille kyläpalveluja, lähidemokratiaa, kyläkaavoitusta ja monia muita tärkeitä asioita.
• Jäskyn maallemuuttopalvelu mainosti kylien tonttipörssejä, välitti muuttajien kyselyjä kyliin ja kuntiin sekä innosti kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin.
• Jäskyn kotisivuilla on myös toimintakalenteri, jossa muun muassa mainostetaan kylien kesätapahtumia – Jäskyn kesäteatterikalenteri on maakunnan kattavin, vuonna 2010 mukana 35 eri näytelmää ja 200 muuta tapahtumaa.
• Jäskyn kyläkirje ilmestyi 3 kertaa ja lähetettiin yli 600 osoitteeseen kyliin ja kuntiin. Sähköpostitiedotteita lähti lukuisia, Jäskyn osoitteistossa on nyt yli 500 toimivaa sähköpostiosoitetta kyliin ja kuntiin, joten tieto leviää laajalle.
• Kylien osoitteisto on tietyin edellytyksin myös muiden hankkeiden, tutkijoiden, kuntien ja esimerkiksi jätevesineuvojien käytössä.
• Kylien kotisivujen ylläpitoa ja linkitystä. Jo yli 97 kylällä on omat kotisivut: kylämme ovat ulospäin suuntautuneita ja haluavat tiedottaa toiminnastaan! Jäskyn kotisivujen kävijämäärät ovat pysyneet korkealla tasolla, viime vuonna sivuilla vieraili 32 000 kävijää. Jäsky tarjoaa kylille ilmaista kotisivutilaa ja apua kotisivujen laatimisessa.
• Vuoden aikana rekisteröitiin 3 kyläyhdistystä.

Maksa jäsenmaksu, jäsenissä on yhdistyksen voima!

2011-03-19T08:05:00.000-07:00

• Jäskyn jäsenmaksuun sisältyy MaaseutuPlus-lehden tilaus (5 numeroa vuodessa, arvo 30 euroa!).
• Kyläyhdistyksille tarjotaan ilmaista kotisivutilaa Jäskyn internetsivujen yhteydessä ja apua sivujen suunnittelemisessa ja päivittämisessä.
• Suomen kylätoiminta ry tarjoaa ilmaista lakimiesapua kyläyhdistyksille (ensimmäinen neuvonta, tarkemmin kyläasiamieheltä).
Jäsenmaksu vuodelle 2011 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 35 euroa ja kannattajajäsenille (kunnille ja yrityksille) 100 euroa.
Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry.
Värvää lisää jäseniä!

– Ilmoita kylän aktiivit Jäskyn kyläosoitteistoon ja sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella: henhaus@gmail.com
– Ilmoita osoitteenmuutoksista
– Ilmoita kylän tapahtumat Jäskyn toimintakalenteriin

Kyläkirje 3 / 2010

2010-11-19T02:06:00.000-08:00

Jäskyn syyskokous ja seminaari lauantaina 20.11.

Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokous järjestetään Etelä-Savon Vuoden kylässä Savonlinnan Rönkönvaara-Lapinlahdessa, Rönkkötalossa eli Rönkönvaaran entisessä koulussa. Ohjelma:

9.30 Tulokahvit
10.00 Vuoden kylä 2010 Rönkönvaara-Lapinlahti: yritteliäs kylä pitkällä kaupungeista.
– Kyläyhdistyksen ja Rönkkötalon esittelyt
– Kuntaliitoksen käytännön vaikutukset kylissä. Paneelissa muun muassa Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen (kesk.) ja valtuutettu Teemu Hirvonen (sdp)
12.00 Ruokailu, vapaaehtoinen maksu, suositus 5-7 euroa
13.00 Jäskyn syyskokous
– Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, muun muassa valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2011.
HUOMIO! Jäskyn hallituksesta on jäämässä pois useita pitkään toimineita jäseniä. Uudet ehdotukset kylistä ovat tervetulleita ja niistä voi mielellään ilmoittaa jo etukäteen kyläasiamiehelle.
– Rönkkötalossa lisäksi Veikko Luostarisen öljyväritaidenäyttely sekä Aimo Muhosen nahkatuotteita.

LINJA-AUTOKULJETUS lähtee Mikkelistä klo 7.00 reittiä Juva-Savonlinna-Rönkkötalo. Paluu Mikkeliin klo 18 maissa. Maksu meno-paluu 15 euroa.
ILMOITTAUTUMINEN seminaariin, lounaalle ja kuljetukseen 12.11. mennessä Henrik Hausenille (puh. 0400 992 699, sähköposti henhaus@gmail.com) tai Anne Käyhkölle (puh. 040 515 6326, sähköposti akayhko@hotmail.com).
Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja. Malli löytyy Jäskyn kotisivulta.

Tule mukaan tutustumaan Rönkkötaloon ja osallistumaan!

Kylätoiminnan pitää uudistua

2010-11-19T01:54:00.000-08:00

Voimistuvat kylät -kampanjan koulutustilaisuus järjestettiin 8.-9.10 Mikkelin Naisvuoritalossa. Koulutuksessa kävi selville, että maaseutujärjestöjen pitää uudistaa yhteistyönsä ja toimintatapansa. Maaseutu on jäänyt sivulle maakunnan ja Mikkelin kaupungin kehittämisessä ja uusia otteita tarvitaan.

Koulutuksen osallistujamäärä 44 henkilöä oli luvattoman alhainen, kun muistaa miten paljon eri tahot ovat tähän kampanjaan satsanneet. Sinänsä koulutus on jo saanut paljon myönteistä palautetta, ja ainakin Kangasniemellä on koulutuksen pohjalta jo suunniteltu kylien, kunnan ja seurakunnan yhteistoimintaa.

Koulutuksen osanottajat olivat aktiivisia ja keskustelevia. Tässä on joitakin huomioita alustuksista ja keskusteluista.

Eero Uusitalo, YTR: Maakunta ja kunnat nousuun kylien avulla

Voimistuvat kylät -kampanjaan on saatu mukaan laaja yhteistyöverkosto mikä antaa hyvät mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseen. Nykyisenlaista maaseutupolitiikkaa on harjoitettu noin 15 vuotta, ja tasoja on muotoutunut viisi: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen/seudullinen, kunnallinen ja kyläkohtainen. Valtakunnallista maaseutupolitiikkaa vie eteenpäin ministeriöiden ja järjestöjen välinen yhteistyöryhmä YTR, mutta tällainen sektori- ja viranomaisrajoja ylittävä elin puuttuu monista maakunnista, myös Etelä-Savosta. Myös maakuntajärjestöt ovat liian hajallaan.

Tämä on johtanut siihen, että maakunnan politiikka on unohtanut maaseudun kehittämisen. Maataloudella on oma tukijärjestelmänsä, mutta muu kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Etelä-Savon uusi maakuntaohjelma on maaseudun kannalta ”melko kamala”, ja maakuntaliitto vastustaa maakunnallisen maaseutupoliittisen elimen perustamista (esim. MYR:n maaseutujaosto). Tilanne on sikäli outo, että osaamista maakunnassa kyllä on: Ruraliassa, Ely-keskuksessa, Jäskyssä ja toimintaryhmissä.

Keskustelussa Pirjo Siiskonen (Ruralia) kysyi, miten maakunnan maaseudun kehittämisen valmisteluun saataisiin lisää puhtia. Maija Puurunen (Ely) totesi, että maaseutuvalmistelua tarvitaan lisää ja lupasi ottaa asian esille seuraavassa maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmässä.

Christell Åström, Kuntaliitto: Miten paikallinen ääni kuuluu kunnassa?

Kuntaliitossa on huoli paikallisista vaikuttamismahdollisuuksista. Päätöksenteon loittoneminen voi johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun ja välinpitämättömyyteen. Eri järjestelyjä on paljon: aluejohtokuntia, lautakuntia, kylien neuvottelukuntia jne. Sama malli ei sovikaan kaikkialle. Yleisesti kuitenkin näiden toimikuntien kytkökset kunnan päätöksentekoon eivät ole tarpeeksi selkeitä. Kun varsinaista päätösvaltaa ei ole, monissa toimikunnissa on havaittavissa turhautumista.

Kuntaliitto suosittelee, että joka kunnassa laaditaan maaseutuohjelma ja se myös päivitetään ja toteutetaan. Maaseutuohjelman pohjana voi olla kylien suunnitelmat ja eri sektoreiden näkymät sekä kansalaiskeskustelu.

Keskustelussa todettiin, että myös vapaa-ajan asukkaita pitää ottaa jollakin tavalla mukaan paikalliseen päätöksentekoon. Pohdittiin myös sitä, voiko aluejohtokuntien perustaminen johtaa alueiden välisiin ristiriitoihin. Tällaisesta ei kuitenkaan ole näyttöä, voidaan päinvastoin ajatella, että saadessaan päätösvaltaa alueet myös toimivat vastuullisesti koko kunnan edun mukaisesti.

Jorma Harmoinen, Anttolan aluejohtokunnan puheenjohtaja: Kokemuksia aluejohtokunnan työstä ja toiveita toiminnan kehittämisestä

Harmoinen kertoi aluejohtokunnan käytännön työstä. Johtokunta muodostuu puoleksi poliittisesti valituista edustajista ja puoleksi paikallisten järjestöjen edustajista. Johtokunnalla on pieni, noin 40 000 euron vuosibudjetti, josta osa menee alueen kulttuuri- ja järjestöavustuksiin. Aluejohtokunta toimii myös Anttolan yhtenäiskoulun johtokuntana, ja johtokunnan jäsenillä on kummiluokat koulussa.

Johtokunta on Harmoisen mukaan keskusteleva, jäsenet ovat innokkaasti mukana. Johtokunnassa pyritään löytämään eri asioiden ajamiseen sopivia kanavia. Kaupungin puolelta on jopa väläytelty toimivaltuuksien ja määrärahojen lisäämistä. Käytännönläheinen alustus innoitti vilkkaan keskustelun.

Maaseutupäällikkö Kari Mikkonen: Mikkelin tie- ja maaseutuhankkeet

Mikkeli tukee kylähankkeita ja teitä haja-asutusalueilla. Kaupungin pienhankkeet ovat korkeintaan 4 000 euron hankkeita ja niillä voidaan kehittää myös koulujen pihoja ja muita palveluja, jotka liittyvät läheisesti kaupungin toimintaan. Näin ne täydentävät Leader-rahoitusta. Leader-hankkeita on tuettu korottomilla lainoilla. Mikkonen kertoi innostavista esimerkeistä, jossa kylät ovat toteuttaneet kehittämistoimia halvalla ja kylien tarpeita vastaavasti.

Kaavoitusinsinööri Jari Ahonen: Miten Mikkeli aikoo kehittää maaseutuaan?

Kuntaliitosten ansiosta Mikkelin pinta-ala kasvoi 21-kertaiseksi. Ahonen kannattaa sekä kaupunki- että maaseutuasumista, ”moninaisuudesta olemme ylpeitä”. Rakentamista maaseudulle ei rajoiteta, taajamien ulkopuolella on nyt noin 7 000 vakituista asukasta. Kaupunki ei Ahosen mukaan kuitenkaan erityisesti houkuttele asukkaita haja-asutusalueille.

Ahonen on myös ylpeä Mikkelin tiiviistä keskustasta: siellä on helppo asioida ja sitä kehitetään. Sen sijaan entiset kuntakeskukset Anttola ja Haukivuori ja niiden palvelut sekä kylät ja niiden koulut ja kaupat eivät saaneet Ahoselta juurikaan tukea. ”Anttolan takaakin käydään Mikkelissä töissä ja haetaan palvelut täältä”. Anttolaa kehitetään lähinnä kesäpaikkana ja satamana. Otavan ja Haukivuoren pitäisi myös löytää vahvoja alueitaan ja kehittää niitä, Otavassa esimerkiksi metalliteollisuutta.

Ahonen ei suoranaisesti vastustanut kylien kehittämistä. Epäselväksi kuitenkin jäi, kuka kehittää Anttolaa tai Otavaa nyt, kun ne ovat osa Mikkeliä. Onko kaupunki kiinnostunut kehittämään Otavan metalliteollisuutta sekä muita työpaikkoja ja palveluja ja onko se tulevaisuudessa kiinnostunut säilyttämään palveluja Puumalan kirkonkylässä, jos Puumala liittyy kaupunkiin? Puheenvuorosta sai kuvan, että kaupungin varoilla kehitetään lähinnä Mikkelin keskustaa.

Hän mainitsi siitä, että jokunen perhe vie lapsensa Vanhamäen alueelta Rantakylän kouluun, koska siellä on myös iltapäivähoito, mutta ei ottanut kantaa siihen, että isoja kouluja ollaan lopettamassa tai siirtämässä pois vastoin kyläläisten tahtoa.

Poikkeuksena kaupungin vähän tylystä linjasta palvelujen suhteen mainittiin Laajakaista kaikille -hanke, jossa Mikkeli on mukana ja joka suuntautuu maaseutualueille.

Kirkkoherra Juha Tanska, Kymin seurakunta: Kirkon rooli maaseudun kehittämisessä

Tanska kiinnitti alustuksessaan huomiota kylien ja kyläläisten tulevaisuudenuskoon ja tavoitteisiin. ”Ihminen on siitä merkillinen, että mitä teknisimpäänkin asiaan etsitään merkitystä”. Jälleenrakennuksen aikana rakennettiin vahvasti tulevaisuutta. Luottamus tulevaisuuteen ja yhteistyökumppaneihin on tärkeä, kun ajatellaan kylien kehittämistä.

– Yhteistyön rakentaminen on aika yksinkertaista. Otetaan yhteyttä. Omassa kunnassani kutsuimme yhteistyöpalaverin koolle vanhusten hoidosta ja muista palveluista. Seurakunta oli mukana ”pehmopuolen” osaamisella, kunta, järjestöt ja yritykset omista lähtökohdistaan. Tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa, mutta siinä on voimaa, toteaa kirkkoherra Juha Tanska.

Keskustelussa kannettiin huolta seurakuntien muuttumisesta, kun ne kasvavat kuntaliitosten yhteydessä. Säilyykö pienyhteisön luonteva ilmapiiri ja yhteisöllisyys?

Keskustelussa Leo Laukkanen toi esille, että tarvittaisiin vahvempaa toimintaa esimerkiksi Jäskyn taholta, kun maakunnan päätöksiä tehdään: pitäisi valmistella esityksiä, jolla maaseudun asioita viedään eteenpäin. Ei kukaan muu edistä maaseudun asiaa, elleivät maaseudun asukkaat itse taistele! Mieluummin pitäisi tehdä aloitteita ja toimia itse kuin passiivisesti osallistua työryhmiin – ne ovat enemmän kahvittelukerhoja kuin vaikutuspaikkoja.

Kyläasiamies vahvisti, että osallistuminen maakuntaohjelman valmistelufoorumiin oli turhauttavaa. Vaikka työryhmässä tuotiin esille monia maaseudun kannalta tärkeitä asioita, niistä ei ollut mitään jälkeä lopullisessa ohjelmassa. Tarvittaisiin maaseudun asukkaiden ryhmittäytymistä vaatimusten taakse ja vaikutusvallan määrätietoista hakemista.

Tuli myös esille, että passiivisia kyläyhdistyksiä on liian paljon, aktivointia tarvitaan.

Järjestövalmentaja Petri Toikkanen: Voimistuva yhdistystoiminta!

Toikkasen innostava luento lähti siitä, että yhdistystoiminta on muuttumassa. Muun muassa uudet laitteet, internet ja verkostoituminen haastavat vanhoja rakenteita, turhia väliportaita ja suurmiesajattelua. Suurmiesajattelulla Toikkanen tarkoitti sitä, että jäseniä kohdellaan alamaisina, joiden tehtävänä on vain seurata johtajia. Nykyajan yhdistysjäsen haluaa aitoa osallistumista.

Yksi ratkaisu passiivisuuteen voisi olla, että järjestetään juhlia, matkoja, nuorille bileitä. Tämä on kuitenkin vain kuorrutusta, tärkeintä on toiminnan mielekkyys, tulosten saavuttaminen. Tänä päivänä jäsenyys yhdistyksissä ei ole itsestäänselvyys, vaan se valitaan mielekkyyden ja osallistumismahdollisuuksien perusteella. Jäsenyyden pitää olla kiinnostavaa, byrokratia ja jäykät käytännöt ovat nuorille vieraita.
Kaikista muutoksista huolimatta monet perusasiat yhdistystoiminnassa säilyvät. Järjestötoiminnan suuntia on toiminnan laadun ja määrätietoisuuden korostuminen sekä jäsenrakenteen muuttuminen. Aktiivisia vetäjiä saattaa olla vähän, suuri osa jäsenistä on aktiivisia tukijoita.

Monissa järjestöissä kannattaisi palata juurille ja kysyä: miksi järjestö on olemassa. Pitää myös asettaa tavoitteita. Tavoitteiden asettelulla on hämmästyttävä voima. Toikkanen oli mielissään kuullessaan, että kylätoiminnassa korostetaan kyläsuunnitelmien merkitystä.

Toiminnan laatu korostuu, koska saavutetut tulokset ovat ne, jotka motivoivat ihmisiä mukaan. Ahkera ja sinnikäs työ tuo tuloksia. Yhteistyötahoja pitää etsiä ennakkoluulottomasti, kaikkea ei ole pakko tehdä itse. Muutoksia ei saa pelätä. Hyvä johtaja tavoittelee laadukasta toimintaa ja selkeitä tehtävänantoja.

Tutkija Simo Palviainen, Itä-Suomen yliopisto: Maaseudun palvelusopimus käytäntöön "Ei haikailla, sovitaanpa!"

Palviainen korosti, että palvelusopimustoiminta perustuu vuoropuheluun. Tapa, jolla sopimuksia lähdetään rakentamaan voi olla yhtä tärkeä kuin itse toiminnan sisältö.
Työn luonne muuttuu joka tapauksessa monipuolisemmaksi, enää kokopäiväiset pestit eivät ole ainoa vaihtoehto. ”Itse nautin siitä, että voin tehdä monenlaisia töitä yliopistossa ja omassa yrityksessä metsänhoidon parissa”.

Hyviä esimerkkejä palvelusopimuksista on jo. Palveluja voidaan tarjota laajemmalle, koska oman kylän puitteet tunnetaan ja löydetään säästöjä. Toisaalta palvelut työllistävät ja tuovat verotuloja.

Keskustelussa toimintaryhmille kaavailtiin tehtäväksi palvelusopimustoiminnan käytännön järjestelyt sekä esimerkkien näkyväksi tekeminen. Ikääntyminen vaatii joka tapauksessa uusia ratkaisuja.

Kyläasiamies Henrik Hausen: Kylätaloissa rakennetaan yhteisöllisyyttä

Mäntyharjun Mynttilän koulun lakkauttamisen jälkeen kylä ei kuollut, vaan sinne on muuttanut uusiakin perheitä. Entinen koulu on kylän ainoa yhteinen kokoontumispaikka, ja kyläläiset ovatkin ostaneet koulun kunnalta kesällä 2006 aika kovaan hintaan. Koulua – nykyisin kylätalo Tyllilä-hovi – remontoitiin Leader-hankkeilla ja talkootyöllä.

Talossa kokoontuu kyläyhdistys Mynttilä-seura, kansalaisopiston piirejä, 4H-kerho, Mynttilän Metsäpojat ry metsästysseura, Mynttilän Säde ry urheiluseura jne. Varoja talon ylläpitoon hankitaan vuokraamalla tiloja juhla- ja kokouskäyttöön.

Vitsiälä sijaitsee Ristiinan kunnassa. Kunta teki ilkeän tempauksen vuonna 2006 ja sulki kaikki kyläkoulunsa, suurimmassa oli yli 40 oppilasta. Yksi lakkautetuista kouluista oli Vitsiälän koulu.

Koulu myytiin tammikuussa 2009. Kylä sai kuitenkin pitää koulun kentän ja sai myös parakkitalon pystytettäväksi kentän viereen kylätaloksi. Talo kunnostettiin Leader-hankkeella ja on nyt kovassa käytössä. Se on pieni kylätalo, jossa ei voi järjestää suuria juhlia tai tapahtumia, mutta kylläkin erilaisia piirejä ja palavereita.

Kangasniemen Ruokomäki on pieni kylä, jonka koulu on lakkautettu ja myyty jo kauan sitten. Kylässä on kuitenkin vireää toimintaa, ja vuonna 2004 ruvettiin kunnostamaan kylätaloa entisestä navetasta. Navetta on kyläpäällikön Marjatta Valkosen pihapiirissä. Tämäkin kunnostus tehtiin Leader-varoilla ja kylätalossa järjestetään nykyään monenlaisia tilaisuuksia ja lisäksi posliininmaalaus-, liikunta- ja muita piirejä, seurakunnan kanssa järjestetään ikäihmisten virikepäiviä ja lisäksi tiloja vuokrataan erilaisiin juhliin joko pitopalvelulla tai ilman.

Pieksämäen Paltasen pysäkki on kunnostettu entiseen rautatieasemaan. Kylä neuvotteli VR:n kanssa ja sai ostaa aseman suhteellisen edullisesti. Sitten talo kunnostettiin Leader-hankkeella ja valtavalla talkootyömäärällä. Tämä on myös pieni kylä ja sen asukkaiden keski-ikä on aika korkea, mutta silti talossa on hyvin monipuolista toimintaa.

Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa: Kylätoiminnan kasvava vastuu

– Yhdessätoista vuodessa, jonka olen toiminut kylätoimintaliikkeessä, on menty paljon eteenpäin. Erityisesti maakunnallinen ja seudullinen organisointi on erittäin tärkeä. Kyläasiamiehiä ja aktivaattoreita tarvitaan.

Keskustelua herätti maakunnallinen organisointi. Perheentupa ja Uusitalo korostivat, että kyseessä on pitkä prosessi, jossa kaikkien maakunnan järjestöjen tulisi saada puhumaan yhteisellä äänellä. Kylätoimijoiden ja toimintaryhmien tulisi ryhmittäytyä yhteiseen rintamaan, toimia ennakoivasti, esittää aloitteita ja painostaa päättäjiä kehittämään myös maaseutua. Toimintaryhmät eivät saa tyytyä olemaan vain rahanjako-organisaatioita.

Toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen: Varainhankinnan kehittäminen

Karppinen ehdottaa suuria muutoksia järjestöjen varainhankintaan: ”perinteisen varainhankinnan tuotto on aika heikko tehtyyn työmäärään verrattuna”. Hän ehdottaa kylätoiminnan tueksi liiketoimintaa ja esitti monia innostavia esimerkkejä Kainuusta. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat suunnitelmat: kyläsuunnitelmat, kylien liiketoimintasuunnitelmat ja niiden pohjana olevat arvot.

Toiminnanjohtaja Sanna Kiuru: Yhteenveto ja ehdotukset jatkoksi

Tilaisuuden lopuksi Sanna Kiuru poimi Voimistuvat kylät -kampanjan jatkotoimien lähtökohdaksi yhteistyön tiivistämisen. Hyvä toiminta kiinnostaa ja maakunnallista yhteistyöverkostoa on vahvistettava, jotta toiminnallamme olisi merkitystä.
Maaseutusopimuksia ja muita malleja pitää soveltaa, jotta maaseudun palveluja voidaan säilyttää. Toimijoiden kuuleminen ja saattaminen yhteen on tärkeitä tehtäviä kampanjassa.

Varainhankintaa pitää vahvistaa esimerkiksi kylien liiketoimintasuunnittelulla ja koulutuksella.

Myös keskustelussa esillä ollut maakunnan viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyöryhmä – maakunnallinen YTR pitää olla asialistalla jatkossakin.

HH

Maaseudun mahdollisuudet esillä ympäristöseminaarissa

2010-11-19T01:50:00.000-08:00

Professori Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta toi esille hyvin mielenkiintoisia näkymiä Mikkelissä 11.10.2010. Vihinen puhui Maatalousympäristön haasteet ja mahdollisuudet Etelä-Savossa -seminaarissa.

Maatalous ja maaseutu kehittyvät eri tahtiin

Maatalouden ja maaseudun suhde ei ole suoraviivainen: niiden kehitys kulkee monilla alueilla eri suuntaan. Vaikka maatalous jollakin alueella kehittyy, niin maaseudun asukasmäärä laskee ja on myös alueita, joilla asukasmäärä kasvaa ja maaseutu kehittyy mukavasti, vaikka maatalous taantuu. Tämä eriytyvä kehitys on saattanut vauhdittua sillä, että maatalouden tuottavuutta on parannettu tilakokoa suurentamalla, työvoimaa vähentämällä ja ostopanoksia lisäämällä.

Maatalouskin keskittyy alueellisesti, ja tämä kehitys on vauhdittunut EU-jäsenyyden aikana. Keskittyminen koskee sekä maatilojen määrää eri alueilla että tuotantosuuntia erikseen. Rakenne- ja investointituet osoittavat, missä tulevaisuudessa harjoitetaan maataloutta ja tukien tarkastelu osoittaa, että keskittyvä trendi tulee jatkumaan. Väli-Suomeen on kehittymässä kotieläintuotannon keskittymä.

Kaupunkien lähellä maatilatalous kehittyy palveluyrittäjyyden suuntaan: ratsastajille rakennetaan maneeseja ja lähiruokaa toimitetaan suoraan kuluttajille. Harvaan asutulla maaseudulla tilat kehittyvät myös monialaisiksi.

Maatalouden elinkeinopolitiikkaa pitäisi Vihisen mukaan uudistaa siten, että painotetaan uusia tuotantomuotoja ja hyvää johtamista. Maatilan uudistamista ja investointeja ei saisi lyödä laimin, vaikka viljelijä ikääntyy. Lähtökohtana pitäisi olla yrityksen elinkaari, ei perheen.

Biotalous ja monipaikkainen asuminen

Vihinen nosti esille biotalouden voimakkaana trendinä. Kyse ei ole vain energian tuottamisesta, vaan myös betonin ja muiden energiaintensiivisten materiaalien korvaamisesta biomateriaaleilla. Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää biotaloutta: metsänkasvu on Euroopan kärkeä.

Monipaikkainen asuminen kuvaa toista trendiä paremmin kuin käsite vapaa-ajan asuminen. Halusimme tai ei, yhä suuremmalla osalla ihmisistä on kaksi tai useampia asuntoja.

Varmemmaksi vakuudeksi Helsingin sanomatkin kirjoitti tästä ilmiöstä 31.10. otsikolla ”Kaupunkikodista tuli ohikulkukämppä”. Esimerkkihenkilö viettää vain pari päivää kuukaudessa Helsingin asunnossaan, mutta ei aio luopua siitä, koska ”asun Savossa käytännössä ilmaiseksi”. Hän on kuitenkin edelleen kirjoilla Helsingissä ja maksaa tuloveronsa sinne.

Verotuskäytäntö on tässä suuri ongelma joka ajan myötä on pakko ottaa haltuun. Vihisen mielestä itsestään selvästi myös kakkos- ja kol-mosasuntojen kuntien pitäisi saada oma osuutensa tuloveroista. Tällä asialla on iso merkitys maaseutukunnille! Etelä-Savossa merkittäviä ovat erityisesti kesämökit, mutta on myös monia vanhuksia, jotka hankkivat asuntoja kaupungeista ja osa heistä siirtää myös kirjansa sinne omien terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujensa turvaamiseksi.

Itä-Suomessa on myös havaittavissa, että kaupunkikeskusten voimistuminen ei näy kovinkaan laajalti ympäröivälle maaseudulle. Jos kehittämispanokset keskitetään kaupunkeihin, maaseutu kuihtuu nopeasti. Maaseudun palvelujen saatavuus edellyttäisi omaehtoisia ratkaisuja, osan palveluista voisi myös siirtää pyörien päälle.

Pidemmällä tähtäimellä tilan rajallisuus on suuri ongelma globaalisti, ja silloin Suomen merkittävä kilpailuetu on mahdollisuus väljään asumiseen ja biotalouden kehittämiseen. Ekotehokkaan hajautetun teknologin kehittäminen on Suomessa jo aika pitkällä, ja se luo mahdollisuuksia myös kestävään hajautettuun asumiseen.
Suomessa ja Etelä-Savossa kilpailuetuina on myös toimiva perusinfra ja palvelujen hyvä saavutettavuus koko alueella. Voimme tarjota hyvin monipuolisesti mahdollisuuksia erilaiseen asumiseen. Asumista, työtä, tuotantoa ja matkailua voidaan yhdistää sopivasti erilaisten ihmisten tarpeiden mukaan ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olisi myös tärkeää katsoa kokonaisuuksia: rujot avohakkuut voivat pilata kaupunkilaisten vaikutelmaa maaseudusta ja valmiuksia satsata varoja maaseudun kehittämiseen. Perinnemaisemien hoito voi tuoda ymmärrystä maaseudulle myös kaupungeissa. Kaupungeissa asuu kuitenkin äänestäjien enemmistö, ja heille maaseutu on ennen kaikkea ”pistäytymismaaseutua”.

Jätevesiasetuksesta asiallista tietoa

Seminaarissa puhunut Etelä-Savon Ely-keskuksen johtaja Pekka Häkkinen korosti hänkin, että puhdas ja hyvin hoidettu luonto on etu myös alueen maataloustuotteiden markkinoinnin kannalta. Maakunnassa onkin satsattu esimerkiksi jätevesien hoitoon palkkaamalla kolme neuvojaa, jotka jakavat puolueetonta ja asiallista tietoa uudesta jätevesiasetuksesta ja sen vaatimista toimista.

Kylät ja yhdistykset voivat osallistua ympäristön hoitoon käynnistämällä esimerkiksi kosteikkohankkeita.

Maatilatalouden rajut muutokset tulevat jatkumaan. Ely-keskuksen tekemien kyselyjen mukaan 20–30 % karjatiloista on lopettamassa lähivuosina, kasvinviljelytiloista jopa yli 40 % on lopettamassa, Häkkinen totesi.

Etelä-Savon luonnonkauneus uhanalainen

Ely-keskuksen biologi Sirpa Peltosen mukaan maatalouden yhdeksi tehtäväksi on nousemassa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Maatalouden erityistukien ehtoja tullaan tiukentamaan – tukien vaikuttavuus on tarkassa syynissä.
Etelä-Savossa perinnemaisemista erityisesti metsälaitumia, niittyjä ja hakamaita on säilynyt ja niiden ylläpitoon voisi saada tukea. Perinnebiotoopit eivät säily ilman käyttöä tai hoitoa.

Keskustelussa todettiin, että hyvin tärkeä osa Etelä-Savon houkuttelevasta maatalousmaisemasta on uhanalainen.

Insinööri Teemu Tuovinen – hänkin Ely-keskuksesta – esitti tilastoin ja esimerkein, että maakunnan vesiensuojelu ei vielä ole kunnossa. Huonosti hoidetut jätevedet, lannat ja jaloittelutarhat aiheuttavat haittoja ennen kaikkea lähiympäristössä: hajuja, kaivojen pilaantumisia ja järvien samentumisia.

Vesa Kallio MTK-Etelä-Savosta korosti, että maatalous on tärkeä työllistäjä – sosiaali- ja terveyssektorin jälkeen tärkein maakunnassa. Maatalouteen myös investoidaan edelleen. Suurimman ongelman hän näki kaupan keskittymisessä. Maatalouden tuottavuus on noussut, mutta yhä suurempi osa ruoan hinnasta valuu kaupalle ja tuottajat jäävät vähemmälle.

Kallio kiinnitti myös huomiota siihen, että markkinoiden vaihtelut ovat suurempia kuin koskaan, vaikka EU:n perustamissopimuksen eli Rooman sopimuksen tavoite on vakauttaa markkinat.

Ruralian edustajat Pirjo Siiskonen ja Jukka Rajala totesivat, että instituutin painopistealue luomutuotannon edistäminen on ollut oikea valinta. Luomutuotannon osuus peltopinta-alasta on Etelä-Savossa hieman alle 10 % eli yli maan keskiarvon ja myönteisiä ovat myös viimeaikaiset investoinnit jalostukseen. Rajala totesi kuitenkin, että Ruotsissa luomutuotteiden jalostus ja pienimuotoinen markkinointi ovat pidemmällä kuin Suomessa. Esimerkiksi Jämtlannissa jo yli puolet peltopinta-alasta on luomuviljeltyä.

Seminaarin puheenjohtajana toimi Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin YKI:n johtaja Pekka Hynninen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seminaarikiertueen järjestävät YKI ja Envitecpolis Oy.

HH

Vielä ehdit maksaa jäsenmaksusi, jos se on jäänyt…

2010-11-19T01:49:00.000-08:00

Jäskyn jäsenmaksuun sisältyy MaaseutuPlus-lehden tilaus (6 numeroa vuodessa, arvo 30 euroa!).

Jäsenmaksu vuodelle 2010 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 35 euroa ja kannattajajäsenille (kunnille ja yrityksille) 100 euroa.
Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät

– Ilmoittaudu Jäskyn kyläosoitteistoon ja sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella henhaus@gmail.com
– Ilmoita osoitteenmuutoksista
– Ilmoita kylän tapahtumat Jäskyn toimintakalenteriin

Tapahtumia:
• 20.11. Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokous ja seminaari Savonlinnan Savonrannan Rönkönvaarassa.
• 20.11. Kalliotaideseminaari Ristiinassa. Suomen kalliotaideyhdistys.
• 13.–24.11. Kyläsuunnitteluseminaari Forssassa.
• 27.11. Kyläkouluseminaari Hämeenkyrössä.
• 29.–30.11. Leader-päivät Helsingissä.
• 30.11. Suomen kylätoiminta ry:n syyskokous Helsingissä.
• 3.-4.12. Johda ja vaikuta hankkeen opintomatka Helsinkiin ja Vuoden kylään Vihtijärvelle.
Kylien tapahtumia Jäskyn kotisivun Toimintakalenterissa!

Ihastjärvelle rakennetaan uusi kyläkoulu!

2010-11-19T01:46:00.000-08:00

Mikkelin Ihastjärvelle kuuluu hyvää: Kylälle rakennetaan ensi vuonna uusi koulurakennus vanhan paikalle. Keskusteluissa on ehdotettu myös koulun siirtämistä tai lakkauttamista, mutta aktiivinen kylä sai nyt pitää koulunsa. Oppilasmäärä on kasvussa, tällä hetkellä se on 56. Vanha koulurakennus ei täytä vaatimuksia ja nyt on varattu 2,2 miljoonaa euroa uuden koulun rakentamiseen.

Maaseutukaupunki Mikkeli kehittyy myös kyliensä ansiosta!

Savonlinnaan perustettu Kylien neuvosto

2010-11-19T01:45:00.002-08:00

Savonlinnan kylien ja kaupunginosayhdistysten yhteistyötä tiivistetään ja kaupunkiin perustettiin keväällä yhteistyöelimeksi Kylien neuvosto. Neuvosto kokoontuu kaupungin järjestöjen tukipisteessä Järjestötalo Kolomosessa ja myös neuvoston sihteeri on Kolomosesta.

Kylien neuvostolla on jo ollut vieraana kaupungin kehitysjohtaja Hannu Kurki. Asioita, joita on otettu ajettavaksi, ovat muun muassa koulut, päivähoito, vanhusten palvelut, kaavoitus ja tieasiat. Kylien liikenneoloista järjestetään keskustelutilaisuus 17.11.

Soikkalan koulu jää kylän käyttöön

2010-11-19T01:45:00.001-08:00

Mikkelin kaupunki sai ostotarjouksen vuonna 2002 lakkautetulle Soikkalan koululle Hietasen kylässä. Koulun asunnot ovat vuokralla ja koulun tiloissa ovat toimineet muun muassa kansalaisopisto, Hietasen kylätoimikunta ja galleria OlaVilla. Kaupunginhallitus päätti 1.11., että koulurakennusta ei myydä, vaan se jää kylätoimikunnan ja Mikkelin kansalaisopiston käyttöön ja asunnot vuokrataan.

Kerimäellä käynnistyi kylien aktivointihanke

2010-11-19T01:43:00.000-08:00

Kerimäki-seura on käynnistänyt hankkeen kunnan 11 kylän aktivointihanke ”Elinvoimaa kylille ja kuntaan”. Tavoitteena on, että kylätoiminta aktivoituu ja kylistä tulee vetovoimaisia ja haluttuja asuinpaikkoja.

Kerimäen Anttolassa on lisäksi jo meneillään kyläsuunnitteluhanke. Kyläsuunnitelman pohjaksi on meneillään kyläkysely. Aktiivinen kyläyhdistys on perustanut uudet kotisivut ja se järjesti retken Tallinnaan 7.-8.11. Kunta on jo varannut määrärahat Anttolan kyläkaavaan.

Kyläkirje 2 / 2010

2010-11-19T01:38:00.000-08:00

Kyläkirje pdf:nä >>>

Kyläkirje 1 / 2010

2010-11-19T01:33:00.000-08:00

Kyläkirje pdf-tiedostona >>>

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2009

2009-10-15T12:17:00.000-07:00

Tervetuloa Etelä-Savon kyläpäivään Rantasalmelle 24.10.

· Dosentti Jorma Kaimio: Elinvoimainen maaseutu? Fil.tri. Jorma Kaimio on toiminut niin tutkijana kuin WSOY:n toimitusjohtajanakin ja on nyt mm. Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen kantavia voimia.
· Tutkimusjohtaja Katja Komonen: Nuoret ja Etelä-Savo. Yhteiskuntatieteiden tohtori Katja Komonen on osallistunut lukuisiin nuorisotutkimuksiin ja -hankkeisiin, mm. Etelä-Savon nuorisopoliittisen ohjelman kirjoittamiseen.
· Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toni Auvinen: Retkiluistelun ykköskunta ja kylät. Auvinen toimii kunnan ohjelmakoordinaattorina ja media-alan yrittäjänä sekä opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa.
· Siunattu hulluus, ote Tuusmäen kyläteatterin palkitusta näytelmästä.
· Linno - Linnansaaren kansallispuisto. Juha Taskisen filmi esittelee Linnansaaren puistoa eri vuodenaikoina.
· Etelä-Savon vuoden kylän ja vuoden kunnan palkitseminen sekä muut muistamiset.
· Retki linja-autolla:
o Osikonmäen näkötorni ja kylän toiminnan esittelyä.
o Ruusuhovi: esittely, kahvi ja leivos. Komea vaaleanpunainen kartanohotelli tarjoaa mm. 25 hotellihuonetta, kolme ravintolaa, golfkentän ja Blue Outdoorin ohjelmapalveluja. Ruusuhovi kuuluu Saimaan charmantit -ketjuun.

Päätapahtumapaikkana on Luontokeskus Oskari. Päivä polkaistaan käyntiin kello 9 Rantasalmen kunnan tarjoamalla runsaalla aamiaisella ravintola Rinssi-Everstissä (alkaen klo 8.40, osoite on Ohitustie 5, Rantasalmi). Hyvä lounas seisovasta pöydästä Rinssi-Everstistä klo 12–13: karjalanpaisti, uunilohi, salaatit, kahvi. Iltapäivällä leivoskahvit Ruusuhovin kartanossa. Kaikki mukavassa seurassa!
Osallistumismaksu on 15 euroa sisältäen ohjelman, lounaan ja retken leivoskahveineen. Osallistumismaksun voi maksaa etukäteen tilille 527104-40261890/Järvi-Suomen kylät ry (tiedonantoihin: ”Kyläpäivä” ja oma nimi) tai paikan päällä.
Ilmoittautuminen Henrik Hausenille, 0400-992 699, henhaus@gmail.com tai Leena Suhoselle, 050-544 5153. Ilmoita myös jos olet kiinnostunut yhteiskyydistä. Ainakin Mikkelistä on suunnitteilla linja-auto.
Maakunnallinen kyläpäivä järjestetään joka toinen vuosi, viimeksi syksyllä 2007 Punkaharjun Lustossa, tänä vuonna siis Rantasalmen Luontokeskus Oskarissa. Tavoitteena on lisätä maakunnan kylien välistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä tarjota ajankohtaista ohjelmaa.
Huomio! Välitä tieto kyläpäivästä kaikille kiinnostuneille!

Kylätoimijoiden koulutustilaisuuksia – lähde mukaan!

2009-10-15T12:16:00.000-07:00

Suomen kylätoiminta ry järjestää talouskoulutuspäivän 5.11. Riihimäellä klo 9–16. Luennoimassa mm. Paula Pylkkänen, joka on laatinut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaiseman järjestöjen talousoppaan. Koulutus maksaa 30 euroa. Ilmoittautuminen 28.10. mennessä.

Maaseutuverkostoyksikkö järjestää Osallistuva kylä-kurssin Laukaassa 19. –20.11., Varjolan matkailutilalla. Torstaina on teemana kyläsuunnitelmat ja luennoitsijat professori Hannu Katajamäki ja toiminnanjohtaja Terhi Välisalo, molemmat alan konkareita. Perjantaina on vuorossa talousasiat, luennoimassa Paula Pylkkänen joka on laatinut järjestöjen talousoppaan ja Eija Koski joka on sopimuksellisuuden eturivin asiantuntija. Ilmoittautuminen 4.11. mennessä

Sopimuksellisuusseminaari järjestetään Helsingissä 25.11., puhujina ovat muun muassa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, professori Hilkka Vihinen MTT:stä ja Sytyn puheenjohtaja Eero Uusitalo. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä.

Leader-parlamentti ja Suomen kylätoiminta ry:n syyskokous ovat Helsingissä 26.11. ja Jäskyn syyskokous Mikkelin Rahulassa 28.11.

Tarkemmat tiedot näistä tilaisuuksista kyläasiamieheltä ja Jäskyn kotisivuilta.

Etelä-Savon vuoden kylä 2009: Rahula, Mikkeli

2009-10-15T12:15:00.000-07:00

Rahula valittiin vuoden kyläksi maakuntahallituksen kokouksessa 17.8. Valinta perustuu Jäskyn esitykseen. Tiedotustilaisuus asiasta järjestettiin heti kun valinta oli tehty, ja asia sai ansaittua julkisuutta lehdissä ja radiossa. Palkitseminen on kyläpäivässä 24.10.
Rahula on iso kylä, jossa on noin 500 asukasta. Etäisyys Mikkelin keskustaan on 11 km. Kylä sijaitsee viitostien varrella Visulahdesta Juvan suuntaan, ohikulkijoiden tuntema kohde on kahvila Olokorjaamo.
Perustelut Rahulan valinnalle:
1. Kylän yhteistyö toimii. Rahulan kyläyhdistyksenä toimiva Norolan Nuorisoseura ry ja kylän muut järjestöt sekä yritykset järjestävät yhdessä tilaisuuksia ja muuta toimintaa. Yhteistyössä on mukana Rahulan seudun maa- ja kotitalousseura, vanhempainyhdistys Itu ry, metsästysseura Erä-Ässät ja muita järjestöjä sekä Mikkelin kaupunki ja Paukkulan Suomen nuoriso-opisto.
2. Kyläläiset ja kaupunki huolehtivat kyläkoulusta. Sen yhteyteen on rakennettu Rahula-Sali, jossa järjestetään liikuntaa ja muuta ohjelmaa joka ilta. Kyläkoulun 90-vuotisjuhlien yhteydessä elvytettiin kylän teatteritoimintaa ja valmistettiin näytelmä kylän historiasta. Koulun ympäristön ja 5-tien liikenneturvallisuuden puolesta tehdään jatkuvasti työtä.
Koulun 90-vuotisjuhliin vuonna 2007 kutsuttiin koko kylä mukaan. Mylläkkä-teatteri esitti Rahulan Tähti -näytelmän, joka oli varta vasten tehty koulun uuden historiikin pohjalta. Ohjelmassa oli myös teemapäiviä, taikuri ja disco-ilta.
3. Toiminta on monipuolista - liikunnasta taidepolkuprojektiin. Suuri osa kylän asukkaista kuuluu nuorisoseuraan ja muihin järjestöihin ja ottaa osaa liikuntaryhmiin, kerhotoimintaan ja tapahtumiin. Tapahtumat järjestetään yhdessä ja tämä on luonut kylään hyvän ja sopuisan ilmapiirin.
Kylätoiminnassa pyritään hyödyntämään asukkaiden ja järjestöjen osaamista. Rahula-salissa järjestetään monipuolista ohjelmaa joka ilta: lentopalloa, salibandya, voimistelua jne. Hiihtokisat ja lasten yleisurheilukilpailut järjestetään vuosittain.
4. Kylä kasvaa. Kylään muuttaa erityisesti lapsiperheitä, aktiivisuus on selvästi lisännyt kylän vetovoimaa.
Mikkelin läänin ja Etelä-Savon Vuoden kylä on valittu joka vuosi vuodesta 1989 alkaen. Viime vuonna palkittiin Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi, joka sitten valittiin myös valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi.
Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta. Tavoitteena on löytää esimerkkejä aktiivisista kylistä ja tuloksellisesta kylätoiminnasta.

Leena Suhosesta Kylätoiminnan tiennäyttäjä

2009-10-15T12:13:00.000-07:00

Suomen kylätoiminta ry:n Lokaali-juhlaseminaarissa Vaasassa 3.10.2009 palkittiin tänä vuonna kolme Kylätoiminnan tiennäyttäjää: Jäskyn varapuheenjohtaja Leena Suhonen Rantasalmelta, Kalakukko-Leaderin kyläkasakka Matti Rahunen Tuusniemeltä ja Raahen kylät ry:n hankevetäjä Kari Pietilä.

Leena Suhonen oli mukana perustamassa Tuusmäen kyläyhdistystä vuonna 1986 ja jo tätä ennen mukana toiminnassa.
Myös Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunnan (Milkan) toimintaan hän tuli aktiivisesti mukaan heti sen perustamisesta lähtien vuonna 1992. Hän on ollut Milkan toimikunnan ja Järvi-Suomen kylien hallituksen jäsen koko näiden historian.
Tuusmäen kesäteatteri, jonka yhtenä vetäjänä Leena toimii, pääsi tänä vuonna valtakunnalliseen Kesäteatterimestari 2009 –kilpailun finaaliin. Hakijoita oli 22 ja finaaliin pääsi 4 näytelmää, mm. Tuusmäen Siunattu hulluus. Tuusmäen kesäteatteri on aito kyläteatteri paikallisilla näyttelijöillä, ohjelmisto on vaihdellut kylän historiaa esittelevistä näytelmistä muuten suosittuihin teksteihin.
Tuusmäen kyläyhdistys on vuosien mittaan toteuttanut useita kunnianhimoisia hankkeita, mm. Rautainen Rantasalmi jossa raudanpolton perinne elvytettiin näytelmän, näytöshytin ja opasteiden avulla. Hanke palkittiin rantasalmelaisena kärkihankkeena ja Teollisuusperinneseura ry:n kunniamaininnalla. Rautainen Rantasalmi on saanut jatkoa Sampo-hankkeessa, jossa on rakennettu perinnepaja, järjestetty taontanäytöksiä ja laadittu perinnekartta.
Kyläsuunnittelusta ja maisemanhoidosta on kylällä ollut omat hankkeensa. Leena Suhonen toimi Tuusmäen vastuuhenkilönä näissäkin hankkeissa. Tuusmäki palkittiin Etelä-Savon vuoden kylänä vuona 2000.

Lokaali-seminaarissa oli mukana 13 eteläsavolaista. Jäskyn linja-autossa kulki myös pohjoissavolaisia ja keskisuomalaisia. Seminaarin juhlapuhujana oli kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri. Hän korosti puheessaan paikallista yhteisöllisyyttä ja mainosti mm. "koko kylä kasvattaa"-ajattelua. Hän korosti myös järjestöjen merkitystä ja lupasi toimia sen eteen, että mm. RAY:n varoja ja työllistämistukia edelleen voitaisiin ohjata kolmannelle sektorille ajankohtaisista leikkausuhista huolimatta.

Valtakunnallisena Vuoden kylänä palkittiin pohjoispohjalainen Pohjois-Ii. 850 asukkaan kylä Iin kunnassa erottui muista poikkeuksellisen vireällä hanketoiminnallaan. Vuoden kylän valtikan luovutti Pohjois-Iin edustajille viime vuoden valtakunnallisen Vuoden kylän Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven edustajat.

Vuoden maaseututoimijana palkittiin Tuomo Hämäläinen Joensuusta, Hämäläinen on Pohjois-Karjalan TE-keskuksen Leader hanke-esittelijä. Hänen mielestään hankkeiden toteuttajia pitää palvella hyvin – tärkeää on innokas kehittämisilmapiiri.

Kyläsuunnittelu ja -kaavoitus

2009-10-15T12:12:00.001-07:00

Kyläsuunnittelua pohdittiin Pieksämäellä 3.6.2009 monipuolisesti. Kyläsuunnitelmien ja maiseman hoitosuunnitelmien lisäksi myös kaavoitus voi olla itäsuomalaisen hajakylän kehittämisen väline, vaikka kaavoitus on enemmän taajaan asutuille seuduille kehitetty.
Seminaarin järjestäjinä toimivat Järvi-Suomen kylät ry, Veej'jakaja ry sekä maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuverkostoyksikkö. Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistys vastasi osaltaan hienosti sujuneista paikallisjärjestelyistä. Osallistujia oli 74, joten Peiposjärven seurantalon sali oli täynnä.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen toivotti seminaarin vieraat tervetulleiksi valtakunnalliseen Vuoden kylään ja perinteikkääseen seurantaloon.

Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi, että kunta on se taho, joka voi tehdä yksityiskohtaisia kaavoja eli yleis- ja asemakaavoja. Kuntien rakenteellinen tarkastelu on kuitenkin jäänyt kesken. Kirkonkyliä ja taajamia sekä rantoja on kaavoitettu. Usein rantakaavakin keskittyy vain rantakaistaleeseen ja sen kytkeytymistä kylärakenteeseen on harvoin huomioitu. Kuitenkin ranta on houkutteleva rakentamispaikka, ja kyliä voisi täydennysrakentaa myös rantojen tuntumaan. Punkaharjun Kulennoisiin on tekeillä yleiskaava, jolla ohjataan kasvavan kylän rakentamista. Esimerkiksi avoimia peltomaisemia halutaan säästää.
Esimerkki kyläasemakaavasta oli Heinäveden Karviosta. Siellä kaavoitus on lähtenyt maanomistajan tarpeista mutta tukee tärkeää matkailukylää. Selkeillä pelisäännöillä matkailua voidaan kehittää niin, että kylän omaleimaisuus säilyy ja kehittyy. Kylään rakennetaan myös uutta kyläkoulua Heinäveden pohjoisille kylille. Yleensä maaseutukylissä ei ole suuria rakennuspaineita, vaan maankäytön suunnittelu tähtää alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen, epäedullisen kehityksen pysäyttämiseen.

Yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä tähdensi, että väljä asuminen ei ole ongelma varsinaisella maaseudulla. Helsingin ja esimerkiksi Oulun ympäristössä yhteiskuntarakenteen hajautuminen - ns. Nurmijärvi-ilmiö - aiheuttaa suurelle määrälle ihmisiä pitkiä työ- ja asiointimatkoja. Eheyttäminen tarkoittaa sitä, että hyödynnetään olemassa olevia rakenteita - ei sitä, että kaikki keskitetään Helsingin seudulle!
Kyläkaavoitus tähtää maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen ja myös kylien omaleimaisuuden säilyttämiseen. Ihannetapauksessa se lähtee liikkeelle kyläläisten aloitteesta ja käyttää hyväksi epävirallisia kyläsuunnitelmia. Kyläsuunnitelmien epävirallisia rakennuspaikkakartoituksia ei Jarvan mielestä pitäisi sanoa kaavaksi. Laissa on joustomahdollisuuksia ja niitä pitäisi osata käyttää.
Tärkeä lähtökohta on myös kaavoitettavan alueen rajaaminen, liian laajalta ei kylää kannata kaavoittaa eikä kunnan varat riitä koko alueen kaavoittamiseen. Lopputulokseen vaikuttaa kylän yhteishenki, ristiriidat aina hankaloittavat kehittämistoimintaa. Kylään muutetaan maiseman takia ja maiseman suojeleminen on myös kaavoituksen tavoite. Käytännössä kyläläisten toiveet osuvatkin melko oikeaan ja halutaan rakentaa kokonaisuuden kannalta järkeville paikoille, Jarva totesi ja jatkoi: kaava voi myös jäädä vaille merkitystä, jos kunta ei tue sen toteuttamista aktiivisella tonttipolitiikalla.

Keskustelussa kävikin ilmi, että esimerkiksi Mikkelissä kunnan aktiivinen tonttipolitiikka rajoittuu keskustan ympärille, vaikka kysyntää myös väljempään asumiseen on.
Aaro Moilanen Urajärven kyläyhdistyksestä Asikkalasta kertoi, että Urajärvellä on hyviä kokemuksia kyläkaavan teosta. Kyläkokouksia oli runsaasti, ja työtä oli muutenkin paljon, mutta aktiivisuus kannatti, Asikkalan uusista asukkaista merkittävä osa on asettunut juuri Urajärvelle vaikka kunnan keskus on Vääksy.

Yli-insinööri Pekka Vilska Maanmittauslaitoksesta kertoi laitoksensa pitkistä perinteistä ja laajasta palveluvalikoimasta. Maanosto-opas on käännetty myös venäjäksi. Vilskan mielestä maanvaihto on hyvä keino kunnalle saada tontteja myyntiin, myös kyliltä voitaisiin aktiivisemmin hankkia hyviä rakennuspaikkoja maanvaihdolla.

Laajakaista kaikille -hanke etenee

2009-10-15T12:11:00.001-07:00

Laajakaista kaikille -hankkeella rakennetaan valokuituverkko maaseudulle vuoteen 2015 mennessä. EU:n ja valtion laajakaistatuesta valokaapeliverkkoon säädetään laki. Uutta on, että kuntien rahoitusosuudet jaetaan kolmeen luokkaan: 33, 22 tai 8 prosenttia. Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan kolmiportaisella rahoitusosuudella halutaan varmistaa, että kaikilla kunnilla on mahdollisuus osallistua tietoverkkohankkeisiin.

Etelä-Savossa kaikki kunnat ovat mukana laajakaistahankkeessa, kartat ja hankekuvaukset on jo lähetetty Viestintävirastolle. Maakuntahallitus hyväksyy osaltaan hankeohjelman 19.10.
Valtioneuvosto päättää valtiontuista vuodenvaihteen tienoilla. Jatkossa maakuntaliitto kilpailuttaa kuntien hankkeet useassa erässä, ja yhteydet rakennetaan vuosina 2010–2015. Pertunmaa toimii pilottikuntana ja siellä tarjouskilpailu on jo avattu.

Hankkeella rakennetaan runkoverkko haja-asutusalueelle. Rakentaminen kilpailutetaan kuntakohtaisesti, ja verkko jää rakentavan operaattorin omistukseen. Operaattori maksaa huomattavan osan verkon rakennuskustannuksista. Näin on ajateltu, että operaattori on myös kiinnostunut siitä, että se saa liittyjiä. Käyttämätöntä verkkoa kenenkään ei kannata rakentaa. Liittymien hinnoittelu on myös kilpailutusperuste.

Laajakaistahanke on erittäin tärkeä vaikka verkkoon jäisi aukkoja ja vaikka kuluttajaliittymien hinnoittelun tulevaisuus on epävarma. Näin kattavaa nopeaa verkkoa ei ilman tätä valtion ja EU:n tukea saada rakennettua maaseudulle. Ulos jäävillä alueilla esimerkiksi yritystoiminta voi käydä mahdottomaksi ja monien palvelujen saatavuus voi loppua.

Kylät ja kunnat käskynkkää

2009-10-15T12:10:00.002-07:00

Jäsky suunnittelee Käskynkkee -hanketta kylien ja kuntien yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa järjestettäisiin kyläkokouksia, kyselyitä ja kuntien kylätapaamisia ja niistä koottaisiin kunnallisia kyläohjelmia. Kokemuksen mukaan ne kylät pärjäävät parhaiten kehittämistoiminnassaan, joissa on hyvä yhteistyö kunnan kanssa.
Hanke tukee Suomen kylätoiminta ry:n suunnittelemaa Voimistuvat kylät -kampanjaa.
Jäskyn hanke ja Sytyn kampanja ovat erityisen ajankohtaisia nyt kuntaliitosten takia ja siksi, että kuntien maaseutuasiamiehillä on yhä vähemmän aikaa kehittämistoimintaan. Yhteistyö järjestöjen kanssa nähdään kunnan tärkeänä voimavarana. Kylät voivat jo ilmoittautua mukaan hankkeeseen: lähetän kiinnostuneille alustavan hankesuunnitelman johon voi ottaa kantaa.

Projektin tavoitteena uusi projekti?

2009-10-15T12:10:00.001-07:00

Tämän otsikon alla Kristiina Brunila ja Tuuli Kurki kritisoivat Helsingin sanomissa 28.9. koulutus- ja tasa-arvoprojekteja. Heidän johtopäätöksensä ovat melko synkät: toiminta on kääntynyt osittain tavoitteitaan vastaan, projektiammattilaisten ja asiantuntijoiden joukko kasvaa, projektit muokkaavat meistä lyhytjännitteisiä ja kenenkään ei näytä olevan vastuussa toiminnasta ja sen seurauksista.

Onko myös maaseudun hanketoiminnassa joitakin tällaisia ongelmia? Ainakin byrokratia kasvaa, hankkeiden ja maksatusten käsittelyajat venyvät ja sääntöjä muutetaan ja tulkitaan uudella tavalla. Erityisesti hankesääntöjen tulkinnanvaraisuuden takia hankehakijat tuntevat olevansa hankekäsittelijöiden mielivallan armoilla.

Maaseutuohjelman arvioinnissa esitetään, että ohjelman toimeenpanobyrokratiaa asiakkaiden työpanoksena ja asiakirjoina mitattuna pitäisi vähentää 50 % nykyisestä. Arviointiraportin laatineet tutkijat esittävät, että epäluottamuksen kulttuurista siirryttäisiin pois, koska ”luottamukseen perustuvissa kulttuureissa on mahdollista toimia tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin kansakunnan yhteistä hyvinvointia lisäävällä tavalla kuin epäluottamukseen perustuvissa kulttuureissa.”

Pienen yhdistyksen hanke onnistuu sitä paremmin mitä paremmin jäsenistö saadaan innostuneena mukaan toimintaan. Kyläyhdistyksen hankkeeseen kyläläiset lähtevät mukaan vain jos he kokevat hankkeen päämäärät omiksi. Pienten yhdistysten hanketoiminnassa on kuitenkin suuri vaara, että toimijat rahoituksen toivossa suuntaavat päämääränsä muualle kuin mihin yhdistys alun perin on perustettu. Vaarana on, että hanketoiminta siirtyy kokonaan ammattilaisille ja projektin päätavoitteeksi tulee uusi projekti.

Toisaalta hankkeilla on saatu paljon hyvää aikaan, väärinkäytöksiä on Suomessa erittäin vähän ja tarkan käsittelyn ansiosta tukien takaisinperinnät ovat hyvin harvinaisia. Hankkeisiin on saatu hyvin mukaan paikallisia asukkaita, on rakennettu uusia yhteistyökuvioita ja jopa kansainvälisiä yhteyksiä.

Mielestäni hanketoiminnassa on kuitenkin suuret mahdollisuudet: hanketuki on aktivoiva verrattuna tulonsiirtoihin tai järjestöjen pysyvään tukeen. Pienellä tukimäärällä voidaan saada käyntiin hyvä kierre kylissä ja alueilla: uudet toimijat tarttuvat kehitykseen ja etsivät uusia keinoja parantaa palveluja ja elinkeinoja kylissä. Neuvontajärjestöt ja oppilaitokset etsivät uusia tehokkaita toimintatapoja.Hyvä hanketoimija pitää kiinni omista tavoitteistaan, asettaa rohkeita mutta realistisia tavoitteita, etsii yhteistyötä, toimii pitkäjännitteisesti, on luotettava yhteistyökumppani, pystyy hyvin yhdistämään talkootyötä ja palkattua työtä, on keskusteleva ja herkkä mutta myös tehokas ja on aktiivinen tiedon kerääjä ja tiedottaja. Lisäksi hanketoiminnan hyvä tulevaisuus edellyttää, että hakijoita kunnioitetaan ja hallinto toimivat ”asiakaslähtöisesti”.

Byrokratian taakkaa vähennetään

2009-10-15T12:09:00.001-07:00

Maa- ja metsätalousministeri on asettanut työryhmän nasevalla nimellä ”Maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hallinnollisen taakan vähentäminen”. Ryhmään kohdistuu nyt suuria odotuksia. Työryhmän toimikausi on 1.6.-31.10. joten kohta saamme kuulla tuloksista.
Osallistuin ryhmän kehittämishankkeita koskevaan kuulemiseen, mukana oli myös ProAgrian, kehittämisyhtiöiden ja yhden ammattikorkeakoulun edustajia. Tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen.

Tuohon kuulemistilaisuuteen mennessä työryhmässä oli käsitelty muun muassa seuraavia hanketoiminnan ongelmia:

- Kustannuslajien tiukkuus ja muutospäätösten suuri määrä: yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esitetään, että päätöslomakkeessa olisi yleensä vain hankkeen kokonaiskulut ja näin ei tulisi valtavaa määrää muutospäätöksiä ja muita hankaluuksia. On vielä epävarmaa, onko tämä mahdollista mutta ainakin jonkunlaista joustoa luvattiin.

- Kuittien vaatiminen maksatushakemuksen yhteydessä näytille. Tämä teettää valtavasti työtä ja postikuluja, mutta välttämättä ei tule helpotusta perusteena että tiukalla kontrollilla tulee vähän takaisinperimisiä.

- Hankemuotojen runsaus. Kehittämis-, koulutus-, investointi- ja koordinointihankkeet ovat aina erikseen. Ratkaisuksi harkitaan koulutus- ja kehittämishankkeiden yhdistämistä ja hankkeiden alarajan pienentäminen 5 000 euroon.

Esitin lisäksi muun muassa seuraavia ongelmia:

- Tarkka etukäteissuunnitteluvaatimus hankaloittaa innovatiivisia ja laajoja kylien kehittämishankkeita, jopa tekee ne mahdottomiksi.

- Kilpailuttamisvaatimus on paikallisesti ristiriidassa sen kanssa, että järjestöjen ja yrittäjien pitäisi solmia kumppanuussuhteita.

- Ohjeita ja lomakkeita pitäisi tarkistuttaa kielenhuollon ammattilaisella.

- Reittihankkeet ovat meillä Etelä-Savossa nyt jumissa kokonaan koska täällä vaaditaan reitin kaikista alueista kiinteistörekisteriin kiinnitettävää vuokrasopimusta: tulkinnanvaraisissa asioissa tiukka tulkinta karkottaa maanomistajien mielenkiinnon tehokkaasti.

Keskustelu oli vilkas, välillä kiihkeä. Eniten keskusteltiin seuraavista asioista:

- Hankemuotojen runsaus todella hankala. Odotettavissa ratkaisuja.

- Kustannuslajien tiukkuus teettää paljon ylimääräistä työtä. Pyritään joustavuuteen.

- Kuittirumba on mieletön, sama matkalasku käy 5-10 henkilön kautta...

- Käsittelyajat: aikataulun pitäisi olla hakijoiden tiedossa.

- Hanketoiminnan imago on jo kärsinyt paljon.

- Tulosten pitäisi ratkaista eikä muodollisuudet kuten kuittirumba.Ryhmä lupasi kyllä parannuksia mutta kun kysyttiin milloin ne tulevat voimaan niin vastaukset olivat epävarmoja.

Uusia maamerkkejä?

2009-10-15T12:08:00.000-07:00

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ei ole ollut kovinkaan aktiivinen maaseudulla. Nyt tähän voi odottaa muutosta, innovaatiotoimintaa halutaan tuoda maaseudulle ja uusi Maaseutu voimavarana -hankkeen valmistelu toimii Internetissä osoitteessa Maamerkit.fi. Nettisivuilla on mielenkiintoinen kolmivaiheinen työ meneillään. Ensimmäiseen ideointivaiheeseen tuli yli 150 erilaista ideaa maaseudun kehittämiseen, joukossa mielenkiintoisiakin.Ideoista voi ainakin todeta, että maaseudun kehittämisen ei enää katsota olevan lähinnä maatalouden kehittämistä. Matkailu ja elämykset ovat vahvasti esillä mutta myös etätyö, muu yrittäminen ja asuminen.

Taloustieteen Nobel yhteisötalouden tutkijalle

2009-10-15T12:07:00.000-07:00

Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Elinor Ostrom oli toinen tämän vuoden taloustieteen Nobelin palkinnon saajista ja ensimmäinen nainen, joka sai tämän palkinnon.

Ostromin palkitut tutkimukset liittyvät maaseutuun, hän on muun muassa osoittanut, että yhteisomistuksessa olevat metsät tuottavat yhtä hyvin kuin yksityisesti omistetut.

Kansantaloustieteessä nousi 1900-luvulla yhä tärkeämmäksi kysymys luonnonvarojen riittävyydestä. Ekologi Garret Hardin hätkähdytti vuonna 1968 artikkelilla, jossa hän väitti että yhteisomistus johtaa vastuuttomuuteen ja luonnonvarojen tuhlaukseen. Tämä näkemys sai laajaa jalansijaa taloustieteilijöiden ja myös ympäristönsuojelijoiden keskuudessa, vaikka muun muassa The Ecologist-lehti taisteli kovasti sitä vastaan.

Elinor Ostrom tutki 1960- ja 70-luvuilla eri alojen julkisia palveluja sekä muun muassa sitä, miten kansalaiset, järjestöt ja viranomaiset yrittivät estää Kalifornian pohjavesivarojen pilaantumisen. Hän tutki sääntöjä, jotka koskivat luonnonvaroja ja kansalaisoikeuksia. Ostrom huomasi, että ne säännöt joita ihmiset itse olivat olleet mukana laatimassa, toimivat hyvin ja myös, että tästä asiasta puuttui tutkimustietoa.

Niinpä hän 1980-luvulla Indianan yliopiston tutkimushankkeissa rupesi keräämään käytännön tietoa yhteisomistuksen eri muodoista, säännöstöistä ja sopimuksista.

Tutkimusten johtopäätös oli, että Hardinin ennustama vastuuttomuus ei ole mikään luonnonlaki, vaan yhteistyö ja yhteisomistus voi johtaa suureen vastuullisuuteen. Esimerkkejä kertyi tuhansia ja ne koskivat metsiä, kalavesiä, kastelujärjestelmiä jne.

Ostrom ei ole teoreetikko, vaan hän tutkii enemmän sitä, miten asiat toimivat käytännön elämässä ja esimerkiksi ihmisten yhteistoiminnassa.

Mielenkiintoinen on kysymys, voisiko Ostromin löytämiä lainalaisuuksia soveltaa myös korkeateknologiseen yhteiskuntaan. Korkein teknologia edellyttää laajaa yhteistyötä ja uusia omistamisen ja hallinnon muotoja. Itse opiskelen juuri Drupal nettisivujen julkaisujärjestelmää. Se on ilmaisohjelma, jonka ytimen kehitti 700 ihmisen yhteisö ja johon nyt tuhannet ihmiset tuottavat uusia osia. Drupalia käyttävät muun muassa Yle, Nokia, Uusi Suomi ja K-kaupan Pirkka-sivusto koska se on joustavampi ja kehittyy nopeammin kuin kaupalliset ohjelmat.

Toinen kysymys, joka nousee esille Ostromin tutkimuksista on mittakaavan tärkeys. Kestävät yhteisöt toimivat paremmin, kun mukana on rajattu määrä ihmisiä. Jos osallistujia on enemmän kuin muutamia tuhansia, niin yhteydenpitomahdollisuudet ja vastuuntunto heikkenee. Tässä voisi olla pohdittavaa innokkaille suurkuntien kannattajille.

Ostrom on Suomessa melko vähän tunnettu, mutta ainakin Jäskyn kevätkokouksessa puhunut Ruralian professori Leo Granberg viittasi Ostromiin virkaanastujaisluennossaan Mikkelissä vuonna 2006.

Maaseudulle tulee uusia asukkaita

2009-10-15T12:06:00.000-07:00

Maaseutuasuminen ja -rakentaminen voi maakunnassa hyvin lamasta huolimatta.

Etelä-Savon maakuntaliitto järjestää vuosittain Tonttibarometritilaisuuden, johon kerätään tilastoaineistoa sekä kiinteistövälittäjien ja muiden toimijoiden käytännön kokemuksia tonttitarjonnasta ja -kysynnästä sekä näiden kohtaamisesta.

Viime kevään barometrin katsauksessa todettiin että Etelä-Savolle väestökato on suurempi ongelma kuin lama ja "...rakennuslupien määrä tippui Mikkelissäkin huippuvuodesta 2007 [vuoteen 2008} noin 40 prosenttia. Keskusten ulkopuolella haja-asutusalueilla rakentamisvauhti on sen sijaan ollut tasaisen vilkasta koko 2000-luvun. Uusille omakotitaloille myönnetään haja-asutusalueilla noin 100–150 rakennuslupaa vuodessa. Vuonna 2008 miltei puolet maakunnan kaikista uusista asuinrakennuksista nousi haja-asutusalueille. "

Etelä-Savon maallemuuttopalvelu pystytettiin Jäskyn toimesta maakuntaliiton kustantamalla hankkeella vuosina 2006-2007. Toiminta jatkuu yhä:

· Tonttipörssejä on nyt 10 kylällä, hankkeen aikana 20 kylällä.
· Messuilla käydään 1-2 kertaa vuodessa, lisäksi kyläosastot markkinoilla, metsäpäivillä jne. Osastoilla pyritään tuomaan esille kyliä ja palaute on ollut myönteistä. Kyläläisten mukana olo tuo asialle uskottavuutta.
· Aktiivisissa kylissä saatiin erittäin hyvät tulokset: kampanjoiden ja tonttipörssien tuloksena saatiin uusia tontteja ja kiinteistöjä myyntiin ja pieniinkin kyliin kymmeniä uusia asukkaita.
- Maallemuuton edistäminen edellyttää kokemusten mukaan sekä innostuksen nostattamista kylissä (halutaan uusia asukkaita, myydään tontteja) että maaseutuasumisen markkinointia (kampanjoimassa mielellään kyläläiset itse).

Kyläkouluista keskustellaan taas

2009-10-15T12:05:00.000-07:00

Kyläkouluista keskustellaan taas monessa kunnassa. Hirvensalmella jopa kunnanjohtaja asettui puolustamaan kyläkouluja, jotka tuovat uusia asukkaita kyliin.
Koulupäätöksiä tehdessä voisi myös muistaa Suomen kylätoiminta ry:n vuonna 2007 julkaiseman Pienkouluraportin tuloksia. Raportissa vertaillaan pieniä ja isoja kouluja erilaisista näkökulmista.
Suomessa koulupäätökset tehdään hyvin paljon "mutu" -tuntumalla, jokainenhan katsoo olevansa koulualan asiantuntija. Raportilla halutaan tuoda koulupäätöksiin enemmän tutkimukseen pohjaavia perusteita. Yksi syy siihen, että raportti tilattiin amerikkalaiselta tutkijalta oli se, että Yhdysvalloissa on laaja liike, jonka myötä suuria kouluja jaetaan pienempiin. Tarkoituksena on saada opetukseen läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
Pienen ja suuren koulun määritelmät vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä kouluastetta on tutkittu ja minkälaisessa ympäristössä tutkimus on tehty, vertailut näyttävät yleistä trendiä. Vertailuja tehdään seitsemästä eri näkökulmasta:
1. Opiskelutulokset ovat pienemmissä kouluissa yleensä parempia kuin suurissa. Koulun koko on ratkaisevampaa kuin ryhmäkoko.
2. Opetuksen laatu on pienemmässä koulussa parempi kuin isoissa. Isossa koulussa voi olla laajemmat valinnanmahdollisuudet, mutta pienempi koulu on joustavampi. Yhdysluokkaopetus on laajasti käytössä pienissä kouluissa, ja sillä on raportin mukaan suuria sosiaalistumiseen liittyviä etuja, eikä se haittaa opetuksen laatua.
3. Oppilaiden sitoutumisen on todettu olevan parempaa pienemmissä yksiköissä. Yhteisöllisyys pienissä kouluissa ehkäisee syrjäytymistä.
4. Turvallisuus ja järjestys on parempi pienissä kouluissa, väkivaltaista käyttäytymistä on selvästi enemmän isoissa kouluissa.
5. Vanhempien ja paikallisyhteisön osallistuminen koulutyöhön on paljon laajempaa pienissä kouluissa. Tällä on todettu olevan suuri merkitys oppilaiden menestymiseen.
6. Opettajien työolosuhteet ovat pienissä kouluissa parempia kuin isoissa. Kyselyjen mukaan opettajat suhtautuvat myönteisemmin koulun johtoon ja työmoraali on parempi pienissä kouluissa. Tälläkin on todettu olevan yhteyttä oppilaiden parempaan menestymiseen.
7. Koulun fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys kouluviihtyvyydelle. Pohjoismaisissa tutkimuksissa on nostettu esille maaseutuympäristön etuja koulutyön kannalta.Etelä-Savossa on vielä yli 100 ala-asteen peruskoulua joista noin 90 on kyläkouluja - meillä on siis vielä paljon puolustettavaa! Kyläkoulut on maakunnan tärkeä kilpailutekijä, joka voi houkutella tänne uusia asukkaita. Myös pienillä yläasteilla ja lukioilla on merkitystä maakunnan kehittämisessä.

Kutsu: Jäskyn syyskokous 28.11. Rahulassa

2009-10-15T12:04:00.001-07:00

Jäskyn syyskokous järjestetään perinteisesti Etelä-Savon vuoden kylässä, tänä vuonna siis Mikkelin Rahulassa. Päivä on lauantai 28.11. ja virallinen syyskokous klo 13 Rahulan koululla, Rahulantie 26a, Mikkeli. Päivän muusta ohjelmasta tarkemmin myöhemmin. Ilmoittautuminen kyläasiamiehelle!
Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksu sekä valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2010.
Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja, joka jätetään sihteerille kokouksen alussa. Valtakirja on vapaamuotoinen, malli löytyy Jäskyn kotisivuilta www.jasky.net.
Esimerkiksi hallituksen jäsenasioita voisi jo ruveta valmistelemaan kylissä.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet ovat:
Eila Puhakainen, Juva, varalla Veikko Simelius, Heinävesi,
Leena Suhonen, Rantasalmi, varalla Jarmo Heikkilä, Pieksämäki,
Pentti Nieminen, Kangasniemi, varalla Matti Falck, Kerimäki,
Leena Äärimaa, Hirvensalmi, varalla Marita Mattila, Mäntyharju
Hallituksen muut jäsenet ovat:
Asko Hirvonen, Savonlinna, varalla Riitta-Liisa Kallioinen, Savonlinna,
Jouko Mälkiä, Enonkoski, varalla Esko Makkonen, Savonranta,
Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli, varalla Veli Oinonen, Ristiina,
Seppo Intke, Pieksämäki, varalla Leo Sistonen, Sulkava.
Lisäksi puheenjohtaja valitaan aina vuosittain. Nykyinen puheenjohtaja on Ilkka Sutinen Mikkelistä.Hallitusehdokkailta kannattaa pyytää suostumus ennen kokousta.

Ilmoittaudu kyläosoitteistoon tai liity jäseneksi

2009-10-15T12:01:00.000-07:00

- Ilmoittaudu kyläosoitteistoon ja sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella: henhaus@gmail.com
- Ilmoita osoitteenmuutoksista
- Ilmoita kylän tapahtumat Jäskyn toimintakalenteriin
- Seuraa kotisivuja ja tapahtumakalenteria: www.jasky.net
- Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu pankkitilille 527104-40261890 henkilöjäsen 15, yhdistykset 25, kunnat ja yritykset 100 euroa.

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 1/2009

2009-04-04T10:58:00.000-07:00

Kutsu kevätkokoukseen 18.4.2009 klo 10-15

Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous on lauantaina 18.4. klo 13 Tyllilä-Hovissa (Mynttilän kylätalo, entinen koulu), osoite Tylliläntie 52, 52700 MÄNTYHARJU. Ohjelma alkaa klo 10:

10.00 Tulokahvi ja voileipä

10.30 Tyllilä-Hovin kehittämishankkeiden esittely,
pj. Tarmo Norén ja siht. Matti Pilssari, Mynttilä seura ry

10.45 "Maailman tila ja maaseutu",
professori Leo Granberg, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

11.30 Mäntyharjun Loma-asuntomessujen 2011 esittely,
projektipäällikkö Asko Patjas, Mäntyharjun kunta

12.00 Ruokailu: hirvikeitto, vapaaehtoinen ruokamaksu

13.00 Jäskyn kevätkokous

14.00 Taimityllilän taimitarhan esittely

Ilmoittautuminen 14.4. mennessä sähköpostilla henhaus@gmail.com tai puh. 0400-992 699. Ilmoita samalla mahdollisista erikoisruokavalioista!

Tyllilä-Hovi on Mynttilän entinen kyläkoulu, joka ostettiin kylätaloksi ja sisustettiin Pomohankkeella. Keittiöremontti on vielä käynnistymässä. Tyllilä-Hovi sijaitsee 4 km viitostieltä Mäntyharjulle päin, kääntyminen Uutelassa SEO-aseman kohdalla.

Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professori Leo Granberg pohtii esityksessään ruokakriisien, ilmastonmuutoksen ja energiaongelmien vaikutusta maaseudun ja kaupunkien välisiin suhteisiin. Granberg toteaa Länsi-Savossa 22.3.2009, että väestönkasvu, bioenergian tuotanto ja ilmastomuutoksen vaikutukset nykyisiin viljelyalueisiin tulee nostamaan suomalaisten kylien peltojen arvoa ja maatalouden kannattavuutta jo 10-20 vuoden sisällä. Maaseudun arvostus lähikaupunkien ruokahuollon turvaajana tulee kasvamaan. Viljelijöiden osuus väestöstä on maatalousvaltaisillakin alueilla vain 10-20 %, joten maatalous yksin ei pidä maaseutua elävänä. ”Onneksi meillä on metsät, energian tuotanto ja rakentaminen sekä matkailu, joka on noussut merkittäväksi elinkeinoksi”. Myös etätyötä tekevät ja kaupungeissa töissä käyvät ovat maaseudulle ja koko alueelle tärkeitä, Granberg pohtii mainitussa lehtijutussa.

Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös. Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja, joka jätetään sihteerille kokouksen alussa. Valtakirja on vapaamuotoinen, yksi malli löytyy Jäskyn Internet-kotisivuilla.

Tervetuloa!

Hallitus.

"Hae hanketta" koulutus Mikkelissä 17.4.

2009-04-04T10:55:00.000-07:00

Mikkelin ammattikorkeakoulun humanistisen ja kasvatusalan hankeseminaari on tarkoitettu erityisesti nuorten kanssa työtä tekeville, järjestöjen edustajajille ja opettajille.

Seminaari tutustuttaa toimijat käytännönläheisesti hanketoimintaan ja esittelee alan keskeiset rahoituslähteet. Ohjaajina toimivat keskeisten rahoittajien edustajat (Itä-Suomen lääninhallitus, Maakuntaliitto, TE-keskus, EU- tiedotus, Mamk ja Rajupusu Leader) sekä kokeneet hanketyöläiset (Mikkelin kehitysmaayhdistys, Järvi-Suomen kylät, Etelä-Savon liikunta, Mamk ja 4H).

Osallistumismaksu 35 euroa sisältää kokousmateriaalin ja lounaan. Ilmoittautuminen päättyy 9.4. Koulutukseen otetaan korkeintaan 100 osallistujaa.
http://www.mikkeliamk.fi/course_detail.asp?menu_id=266&id=1925&archived=0

Yhteisöllisyys maaseudulla – luento Pertunmaalla 22.4.

2009-04-04T10:54:00.002-07:00

Päijänne-Leader ry järjestää kaikille avoimen yleisöluennon keskiviikkona 22.4.2009 kello 16.30 Pertunmaan uuden yhtenäiskoulun tiloissa, Kirkkotie 3, 19430 Pertunmaa. Hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläinen esitelmöi aiheesta "Uusi yhteisöllisyys ja maaseudun kehittäminen". Torsti on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, joka vastaa monitieteisten maaseutuopintojen Rural Studies -yliopistoverkoston koordinoinnista ja joka on tutkinut paikallisen kehittämisen teorioita ja menetelmiä. Hänen väitöskirjansa Toiminnan aika valmistui vuonna 1994 ja oli ensimmäinen väitöskirja kylätoiminnasta. Hän on myös perustanut Maaseutukaupunki Mikkeli nettiyhteisön http://makami.ning.com/ .

Luennon jälkeen klo 18 on vuorossa Päijänne-Leaderin vuosikokous.

Kyläkaavoitus etenee – seminaari Pieksämäellä 3.6.

2009-04-04T10:54:00.001-07:00

Kokonaisvaltaisesta kyläsuunnittelusta järjestetään seminaari Pieksämäellä 3.6.2009 (alustava päivämäärä). Mukana ovat yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä ja kokeneet kyläsuunnitelmien tekijät sekä maanmittauslaitoksen yli-insinööri Pekka Vilska Maanmittauslaitoksesta. Tilaisuuden järjestävät Maaseutuverkostoyksikkö, Veej’jakaja ja Järvi-Suomen kylät. Seminaarin kohderyhmä on laaja: Itä-Suomen kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt, kylätoimijat, toimintaryhmät, maakuntaliitot, metsäkeskukset, metsähoitoyhdistykset, ympäristöviranomaiset, tiepiirien henkilöstö ja muut kylien suunnittelusta kiinnostuneet. Vastaavat tilaisuudet järjestetään myös Porissa ja Rovaniemellä.

Anne Jarva esitteli 5.3. Tampereella Asuinmaaseutu 2009 -seminaarissa Ympäristöministeriön ja Maaseutupolitiikan yhteistyötyöryhmän yhteistä kyläkaavoituksen kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on helpottaa kylien rakentamista ja vahvistaa kyläläisten roolia kaavan laadinnassa. Hanke liittyy vuoden alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan entistä joustavammin käyttää suoraan rakennusluvan perusteena kyläalueilla.

Vuosina 2008-2010 toteutettavassa hankkeessa valmistuu kyläkaavoitusta ja kyläsuunnittelua koskeva opas. Lisäksi tehdään kyläyleiskaava- ja kyläsuunnittelu –esitteet. Ohjeet perustuvat seitsemän pilottikylän kokemuksiin ja keskusteluihin laajemmassa kyläkaavaverkostossa.

Kyläkaavoitus oli laajasti esillä Asuinmaaseutu-seminaarissa. Jonkunlainen ristiriita oli lennokkaiden utopiakylien suunnitelmien ja käytännönläheisen kyläkaavahankkeen välillä. Käytännöllistä näkökulmaa edusti Kyläkaavahankkeen sihteeri, suunnittelupäällikkö Jouko Riipinen: käytännössä on osoittautunut hankalaksi yrittää keskittää rakentaminen kyläkeskukseen. Luontevampi on rakentaa pitkin kylää, jolloin voidaan huomioida kulttuurimaisema, luontoarvot ja maaseudun elinkeinot. Kuntien ”palstoitusalueista” ei ole vain myönteisiä kokemuksia.

Vuoden kylä esillä Asuinmaaseutu 2009 -seminaarissa

2009-04-04T10:53:00.001-07:00

Kolmas valtakunnallinen Asuinmaaseutu-seminaari järjestettiin 5.3. Tampereella. Yhtenä esimerkkinä menestyksellisestä maaseutukylästä oli esillä valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi viime syksynä valittu Siikamäki-Peiposjärvi Pieksämäeltä Etelä-Savosta.

Kylän kehittämistä kyläläisten ja kunnan yhteistyönä esitteli Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Tuula Eloranta. Kylä kuuluu maakunnan kasvaviin kyliin, sinne on viimeksikuluneiden viiden vuoden aikana muuttanut 80 uutta asukasta.

Kylä on vetovoimainen hyvän sijaintinsa mutta myös yhteisöllisyytensä ja hyvien palvelujensa takia. Kylässä on iso kyläkauppa, joka toimii suoramyyntitorina, koulu, ryhmäperhepäivähoitoa tarjolla sekä laajaa yhdistys- ja seuratoimintaa. Kylän pikkulasten äidit ovat jo vuosia kokoontuneet kärrikerhoon ja useat kärrikerhon aktiivit ovat nyt myös kyläyhdistyksen johtotehtävissä.

Tärkeä sysäys Siikamäki-Peiposjärven kasvulle tuli jo 1980-luvulla, kun kunta osti maata ja perusti Villelän asutusalueen. Alueella on nyt 13 taloa ja noin 40 asukasta, joista 11 on ala-asteikäisiä lapsia.

Valtakunnallinen Asuinmaaseutu-seminaari järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisessä seminaarissa Helsingissä vuonna 2007 julkistettiin Maaseutuasumisen kehittämisohjelma.

Asuinmaaseutu on sittemmin vakiintunut tärkeäksi maaseudun kehittämisen käsitteeksi. Maaseutu houkuttelee asukkaita hyvänä asuinympäristönä, kunhan huolehditaan palvelujen saavutettavuudesta ja ympäristön viihtyisyydestä. Osa uusista asukkaista toimii yrittäjinä tai etätyöntekijöinä työllistäen itse itsensä, osa asukkaista voi käydä töissä lähitaajamissa tai -kaupungeissa.

Eräät kunnat ovat jo lähteneet kehittämään kyliään asuinmaaseudun vetovoiman kautta. Ne huolehtivat palveluista, kuten päivähoidosta ja kyläkouluista, alueen infrastruktuurista kuten teistä, vesijohdoista ja laajakaistasta sekä tukevat alueen tonttitarjontaa ja uudisrakentamista.

Jäsky perusti vuonna 2006 maakuntaliiton tukeman hankkeen avulla maallemuuttopalvelun. Kylien tonttipörssejä on maakunnassa 12 kylällä ja kylien kotisivuja jo 90 kylällä. Maakunnan maaseutuasumista markkinoitiin viime vuonna kaksilla asuntomessuilla, ja lisäksi Internetissä osoitteissa www.jasky.net ja www.maallemuutto.info .

Järvi-Suomen kylät on myös pyrkinyt saamaan mukaan asuinmaaseutua maakunnan ohjelmiin. Maakuntaliiton Uusiutuva Etelä-Savo -strategiassa onkin tavoitetasolla entistä enemmän painotettu lapsiperheiden ja nuorten viihtymistä sekä tonttitarjontaa. Maakuntaliitto on myös käynnistämässä uutta markkinointihanketta. Sen sijaan käytännön toimia viihtyvyyden parantamiseksi, palvelujen kehittämiseksi ja uudisrakennustoiminnan vilkastuttamiseksi haetaan vielä.

Etelä-Savo on kauttaaltaan asuttu maaseutuvaltainen maakunta, jossa palvelut vielä ovat melko hyvin koko alueen saavutettavissa. Jos palveluverkkoa edelleen harvennetaan, on kuitenkin vaarana, että asukasmäärä edelleen laskee ja ikärakenne vinoutuu entisestään. Uusia asukkaita voidaan houkutella työpaikoilla, mutta myös asuinviihtyvyydellä on tutkimusten mukaan kasvava merkitys perheiden asuinpaikan valintaan.

Etelä-Savon Vuoden kylä 2009 -hakemukset 5.6. mennessä!

2009-04-04T10:51:00.000-07:00

Viime vuoden eteläsavolainen kylä eli Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi valittiin myös valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi. Vuoden kylän valinta tuo kylätoiminnalle paljon myönteistä julkisuutta. Mistä kylästä tulee tämän vuoden Vuoden kylä?

Hakemuslomakkeet tilataan kyläasiamieheltä tai tulostetaan Jäskyn kotisivuilta. Viimeinen palautuspäivä on 5.6.2009. Nyt jätettävät hakemukset otetaan huomioon kolme vuotta (2009-2011), ja niitä voi myöhemmin täydentää. Kaikki liitteet (lehdet, valokuvat, leikekansiot jne.) palautetaan kylälle.

Maakuntahallitus nimeää Etelä-Savon vuoden kylän Jäskyn hallituksen ehdotuksen perusteella ja Jäsky valitsee hakijoiden joukosta myös valtakunnalliseen vuoden kylä -kilpailuun lähetettävän ehdotuksen. Vuoden kylän valinnassa painotetaan vuonna 2009 hanketoimintaa, toivotaan esimerkkejä hyvistä hankekäytännöistä.

Road Show’ssa keskusteltiin

2009-04-04T10:50:00.001-07:00

Suomen kylätoiminta ry järjestää yhteistyökumppaneineen maaseutupoliittisen Road Show’n. Mikkeli oli vuorossa 8.1. ja onnistunut tilaisuus antoi uutta potkua maakunnalliseen kylätoimintaan. Seminaarin 62 osallistujaa edustivat hyvin maakunnan toimijoita: monta kyläpäällikköä, kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä yhteistyöjärjestöjen, maakuntaliiton, TE-keskuksen ja Ruralia-instituutin edustajia. Käytännön järjestelyistä ja tiedotuksesta vastasi Jäsky.

Tilaisuus järjestettiin Ruralia-instituutin tiloissa ja siinä käsiteltiin uutta valtakunnallista kyläohjelmaa, joka on nimeltään ”Vastuuta ottava paikallisyhteisö”. Ruralian johtaja, professori Pirjo Siiskonen oli iloinen siitä, että kestävä kehitys on nostettu esille uudessa paikalliskehittäjien ohjelmassa. Hän painotti myös, että kuntarakenteen muuttuessa paikallisyhteisöjen merkitys tulee kasvamaan.

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo painotti maaseudun kehittämisen tarvitsevan laajasti erilaisia keinoja. Maaseutuyrittäjyyttä pitää kehittää, palvelutuotantoon löytää uusia ratkaisuja, teitä ja tietoverkkoja rakentaa ja ylläpitää ja järjestötoimintaa tukea. Varsinkin maakuntatasolla eri sektoriviranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä pitää tiivistää. Maakunnissa pitäisi hänen mielestään olla yksi vahva maaseutujärjestö, nyt voimat ovat liian hajallaan.

Seminaarissa keskusteltiin aktiivisesti, alustajien ei todellakaan tarvinnut saarnata yksin. Seminaarin palaute oli pääosin myönteistä, mutta myös ihmeteltiin sitä, että osa alustajista esiintyi "me kerrotaan nyt teille" tyylillä eikä sietänyt keskustelua. Toisaalta ihmeteltiin sitä, että kylätoimijat tulivat hakemaan valmiita toimintamalleja, kun kuitenkin menestyksen avain on paikallisten mallien, ideoiden ja voimien yhdistäminen.

Maaseutufoorumi kokoontui Haukivuorella

2009-04-04T10:49:00.002-07:00

Maaseutujärjestöjen foorumi järjestettiin 19.2. Haukivuoren Takkatuvassa. Osallistuminen oli taas aktiivista, 17 osallistujaa 7 järjestöstä ja maakuntaliitosta. Sinikka Halonen Mikkelin Setlementistä kertoi, että Takkatuvassa on ollut Setlementin avoimien ovien toimintaa nyt 5 kuukautta. Alussa oli hiljaista, mutta ulkopuoliset virikeohjaajat ja järjestöjen tiistaitupa ovat laajentanut kävijäkuntaa.

Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämisjohtaja Riitta Koskinen kertoi maakuntasuunnitelmista, -ohjelmista ja -kaavasta. Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma eivät vielä odotetulla tavalla ohjaa valtion talousarvion lukuja, mutta silti suunnittelulla on oma roolinsa maakunnan tahdon ilmaisuna. Ajankohtainen ongelma on, että elvytyksen nimissä yritystukien rahoituskehyksiä on aikaistettu, mutta epävarman talouskehityksen takia yritystukien kysyntä on nyt vähäistä.

Uusi maakuntavaltuusto laatii uuden maakuntaohjelman, ja linjauksia on jo tehty Uusiutuva Etelä-Savo –strategiassa. Keskustelussa tuli esille, että erityisesti uusi satsaus lapsiperheiden ja nuorten viihtymiseen saivat kannatusta. Muun muassa yhteydenpito muualla asuviin ja opiskeleviin nuoriin voisi olla paremmin hoidettu. MTK Etelä-Savolla on tähän tulossa mielenkiintoinen hanke. Myös uusia avauksia maakunnan metsätulojen varmistamiseksi pidettiin hyvinä, muun muassa satsaukset metsäenergiaan, pienempiin korjuukoneisiin, laatusahaukseen ja nuorten metsänomistajien koulutukseen.

Kokouksessa päätettiin asettaa työryhmä tuomaan järjestöjen näkemyksiä maakuntaohjelman valmisteluun. Siihen nimettiin Ilpo Lehtinen Leaderryhmistä, Vesa Kallio MTK:sta, Ismo Näkki 4H:sta ja Henrik Hausen Jäskystä.

Henrik Hausen osallistuu tästä ryhmästä maakuntaohjelman yhteen foorumiin nimeltään Hyvä saavutettavuus ja vetovoima. Ideoita kyliltä?

Valon juhla Osikonmäellä

2009-04-04T10:49:00.001-07:00

Rantasalmen Osikonmäen koululla järjestettiin 8.2. Valon juhla uusien katuvalojen kunniaksi. Kyläyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Ritva Kämäräisen juhlapuheen teemana oli sitkeys ja sitä kyllä onkin riittänyt kylällä. Osikonmäellä oli maakunnan ensimmäinen kylän tonttipörssi. Epäilijöitä riitti, mutta pian saatiin 14 tonttia myyntiin. Kylän asukasmäärä on kasvanut ja nytkin kyläjuhlassa muistettiin 3 vauvaperhettä ja 6 uutta asukasta. Kylän viihtyvyys nostettiin heti ykkösteemaksi. Katuvaloja on puuhattu jo 8 vuotta, ja nyt valaistus ulottuu läpi kylän. Reitti Rantasalmen kirkonkylälle kulkee Osikonmäen kautta, joten tie on vilkas. Kyläyhdistyksen uusi puheenjohtaja Lauri Muona saa nyt luotsata kylää valoisaan tulevaisuuteen.

Kutemajärvelle hopeinen ansiomerkki

2009-04-04T10:48:00.001-07:00

Kutemajärvellä vietettiin 15.3. kylätoiminnan 30-vuotisjuhlaa. Kylätoimikunnan perustajajäsen ja pitkäaikainen sihteeri Matti Laitinen sai tilaisuudessa Suomen kylätoiminta ry:n hopeisen ansiomerkin. Laitinen on myös ollut mukana suunnittelemassa ja rakentamassa Kutemajärven luontopolkua sekä mukana polun jokakesäisissä kunnostustalkoissa. Hän on antanut pihapiirinsä kyläläisten käyttöön kesätansseja varten ja talvisin hän pitää edelleen moottorikelkallaan latua auki Viljalammen jäällä kyläläisiä ja koululaisia varten.

Vuoden kyläläisinä kylästandaarin saivat Laitisen lisäksi kauppiaspariskunta Heikki ja Kaija Huoponen. Kutemajärvellä on hyvin toimiva koulu, ryhmäperhepäivähoito ja kauppa, jota pyörittää tällä hetkellä Heikin ja Kaijan poika Petri Huoponen. Viime syksynä Kutemajärvellekin saatiin katuvalot.

Kohenna kulttuurikuntoasi: kesäteatteri on mainio tapa siirtyä penkkiurheilijasta kuntoilijaksi

2009-04-04T10:46:00.000-07:00

”Mikkeli on mukana nostattamassa asukkaidensa kulttuurikuntoa tarjoamalla erilaisia esityksiä, teatteria, taidenäyttelyitä, konsertteja ja muuta nähtävää ja kuultavaa. Mutta kuten ei fyysinen kuntokaan kohene kovin paljoa pelkästään urheilukilpailuja katsomalla, ei se sitä tee kulttuurin puolellakaan pelkästään valmiita esityksiä seuraamalla”. Näin kirjoittaa Maaseutukaupunki Mikkeli verkkoyhteisössä ( http://makami.ning.com ) Kalvitsan kesäteatterin ohjaaja Pali Pekkarinen.

Kalvitsaan on perustettu kesäteatteri, joka harjoittelee jo Siunattua hulluutta ensi kesää varten. Mukaan mahtuu vielä tekijöitä ja tukijoita. Ensi kesänä nähdään taas Etelä-Savossa runsaasti kyläteattereiden tuotoksia. Jäskyn kotisivujen toimintakalenterissa on jo Koirakiven, Virtasalmen, Hurissalon, Tuusmäen, Lintusalon, Halkokummun, Karvion ja Partaharjun näytelmien tietoja: http://www.jasky.net/kalent.html . Ilmoita kylien kesätorit, näytelmät, kesätapahtumat ja muut riennot kalenteriin!

Lapsiperheitä muuttaa kyläkoulukyliin!

2009-04-04T10:45:00.002-07:00

Mikkelin Harjumaan kylä on aktiivisesti edistänyt kylään muuttoa tonttipörssillä, lehti-ilmoituksilla, tapahtumilla ja uudistetuilla nettisivuilla. Ponnistukset ovat tuottaneet tulosta. Kylälle on saatu ensi lukuvuodelle kuusi uutta lasta ja kyläkoulussa on näin ensi syksynä 38 oppilasta. Näin ollen Harjumaan koulu saa jatkaa ja kehittyä. Kylään haetaan edelleen lapsiperheitä turvaamaan tulevaisuutta.

Mikkelin Haukivuoren Nykälän koulu on sen sijaan päätetty lakkauttaa, koska ensi syksynä sinne tulisi vain 18 oppilasta. Ongelmana Nykälässä on pitkä matka Haukivuoren koululle, osa vanhemmista suunnitteleekin lapsensa sijoittamista Kangasniemen tai Pieksämäen puolen kouluihin. Mikkelin koulujen oppilasmäärien alarajaa on nostettu huimaa vauhtia: vuosina 2001-2003 se oli Mikkelin ja maalaiskunnan liittymissopimuksen mukaan 14 lasta, Mikkelin ja Haukivuoren liittymissopimuksessa se oli jo 20 ja nyt kouluverkkotyöryhmä puhuu jo 36 oppilaan rajasta.

Myös Juvalla käydään koulukeskusteluja. Erityisesti Järvenpään koulua on suunniteltu lakkautettavaksi, vaikka siellä on nyt 39 oppilasta. Kylien aktiivit ovat kuitenkin vedonneet kuntaan ja osoittaneet, että kyläkoulut ovat houkutelleet kuntaan runsaasti uusia lapsiperheitä. Neljän kyläkoulun alueella tehty laskenta osoittaa, että kouluissa on ensi syksyllä 25 oppilasta enemmän kuin mitä kolme vuotta sitten laaditussa oppilasennusteessa arvioitiin. Kyliin on muuttanut uusia perheitä, mutta he voivat kyllä äänestää jaloillaan, jos toimivia kouluyksiköitä lakkautetaan ja lapsista tehdään kuntatalouden pelinappuloita. Juvalla on kirkonkylän ala-asteen lisäksi kuusi kyläkoulua.

Myös Hirvensalmen Lahnaniemen koululla menee hyvin. Koulussa on 36 oppilasta ja rehtori Sirkku Penttinen sai Suomen metsäyhdistyksen Metsän oppimispolun tunnustuspalkinnon. Luonnonläheinen opetus on kyläkoululle luontevaa. Kolmen vuoden aikana on tutustuttu jokamiehenoikeuksiin, metsäkoneisiin, ikimetsään, metsätaitoihin ja mikkeliläiseen sahaan. Lahnaniemen kylä on vahvaa maatalousaluetta ja kylä tunnetaan elokuisesta Herkkujen yö -tapahtumasta.

Kylien kokoontumistilat huolena

2009-04-04T10:45:00.001-07:00

Ristiinan Vitsiälä jäi ilman kokoontumistilaa, kun kyläkoulu lakkautettiin ja myytiin. Kunta kuitenkin tuli hieman vastaan lahjoittamalla koulun urheilukentän kyläyhdistykselle ja myös ylijääneen 75 neliömetrin parakkirakennuksen. Rakennus on tarkoitus kunnostaa kylätaloksi Leader-hankkeella.

Myös naapurikylässä Hangastenmaalla kyläkoulu on lakkautettu. Kylätalokyselyn vastaajista selvä 75 % enemmistö kannattaa koulun hankkimista kyläläisten käyttöön. Hanke sai selvän kannatuksen sekä vakituisten asukkaiden että kesäasukkaiden keskuudessa. Puolet vastaajista myös ilmoitti rahasumman, jonka voisi sijoittaa koulun ostamiseen, summat vaihtelivat alle sadasta eurosta yli tuhanteen euroon. Kylätalon vuosittaiseen ylläpitoon olisi yli kolmasosa vastaajista valmiita osallistumaan. Kysely toteutettiin yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten Kylävillitys-hankkeen kanssa. Vastaajia oli 102 ja vastausprosentti 24 % joten tulokset ovat vain suuntaa antavia.

Neuvonpito suuntaa Jäskyn toimintaa

2009-04-04T10:44:00.001-07:00

Kokoontumistilat nousivat esille myös Jäskyn kylien kanssa toteutetussa neuvonpidossa. Vuonna 2007 ensimmäiseen kolmeen kyselyyn otti kantaa jo 50 eri kylää ja toiminta jatkui vuonna 2008 kyselyllä, seminaareilla ja kokouksilla.

Neuvonpidossa on tullut ilmi, että kylätoiminnan tärkeimpinä saavutuksina yksittäisissä kylissä pidetään toteutuneita hankkeita. Myös tapahtumat ja asukashankinta ovat kylätoiminnan ylpeyden aiheita. Hyvän toiminnan tunnusmerkkinä pidetään vastuun ja työn jakaminen.

Kylä- ja maaseututoiminnan tärkeimpänä kehittämisen alueita ovat vastaajien mukaan maallemuuton edistäminen, palvelujen kehittäminen, yhteistyö kunnan kanssa, tiedottaminen, kyläsuunnitelmat ja kylän ilmapiirin parantaminen. Kesäasukkaiden katsotaan tuovan uusia ideoita toimintaan ja yli puolessa kyläyhdistyksen hallituksista on kesäasukasedustaja. Useimmilla kylillä on kokoontumistilat, vain kahdessa kylässä vastanneista ei ole lämmintä yhteistilaa. Lisää vuokratuloja ja kylätalojen yhteismarkkinointia kaivataan. Kylä- ja seurantalojen rahoittamiseen, ylläpitoon ja korjauksiin tarvittaisiin kipeästi toimivia malleja.

Jäsky haki Leader-rahoitusta kylätaloneuvontaan, koko maakuntaa käsittävän seurantalo- ja kylätaloluettelon tekemiseen ja kylätalojen yhteismarkkinoinnin käynnistämiseen mutta hankkeelle ei saatu rahoitusta.

Kyläkoulut ja yhteisöllisyys

2009-04-04T10:40:00.000-07:00

- Ovatko pienet koulut oppilaiden ja lähiyhteisön etu, pienet luokkakoot enemmän opettajan etu?

- Rapautuuko suomalainen yhteisöllisyys kovaa vauhtia?

Tutkijat Atte Oksanen ja Pekka Räsänen kirjoittavat Nuorisotutkimusverkoston julkaisussa "Kauhajoen jälkipaini" (sivuilla 33-34), että paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä korostetaan jo enemmän Yhdysvalloissa kuin Suomessa. "Oman kaupunginosan urheilujoukkueen pärjääminen ja lähiympäristön maine ovat amerikkalaisille usein kunniakysymyksiä." Naapuruston vastuu ja sosiaalinen tuki voisivat tutkijoiden mielestä ennaltaehkäistä väkivaltaa paremmin kuin kontrollin ja turvatoimien kiristäminen.

Mielenterveyden keskusliiton entinen toiminnanjohtaja Jussi Särkelä kirjoittaa (s. 49-51): "Kenties kouluista voisi ennen pitkää kehittyä kaupunginosien ja kyläkuntien yhteisövetureita. Se edellyttää myös palaamista pieniin kouluyksiköihin. Etusijalle saattaisi olla parempi asettaa pienet koulut ja vasta sen jälkeen ryhtyä pienentämään luokkakokoja. Pienet kouluyhteisöt palvelevat ennen kaikkea koululaisten etuja, pienet luokkakoot opettajien etuja."

Kauhajoen jälkipaini on monipuolinen katsaus kouluväkivaltaan ja tutkimukseen. Yhteisöllisyys nousee esille monissa sen kirjoituksissa, vaikka myös monia muita syitä kouluväkivaltaan nostetaan esille. Siitäkään ei olla yksimielisiä, mitä yhteisöllisyys oikein on tai mitä sen pitäisi olla. Keskustelu jatkuu. Julkaisu on luettavissa Internetissä: www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/kauhajoki.pdf

Myös kuuluisa kansantaloustieteilijä ja mm. Helsingin Wider-instituutin yksi perustajista Stephen Marglin korosti äskeisessä luennossaan Helsingissä yhteisöllisyyden merkitystä ja syytti nykyisiä kehittämisoppeja siitä, että ne rapauttavat talouden perustan eli paikallisen yhteisöllisyyden. Hän on koonnut kehitystaloustieteen alan laajaa kokemustaan eri maanosista kirjaan Dismal Science.

Hanketoiminta vauhdissa –tarkkana tiedotuksessa!

2009-04-04T10:37:00.001-07:00

EU-rahoitteiset Leader- ja muut hankkeet ovat vihdoin päässeet vauhtiin. Ikävä yllätys uudelle ohjelmakaudelle tultaessa on aina vain kankeampi hankebyrokratia. ”Pääsääntöisesti voi sanoa, että maksatusten osalta kaikki on tarkentunut ja tiukentunut viime ohjelmakaudesta” toteaa maksatustarkastaja Jaana Urpilainen Päijänne-Leader uutisissa, joka kotiin jaettavassa hankelehdessä. Päijänne-Leaderiin kuuluu Etelä-Savosta vain Pertunmaa. Lehdessä on hyviä vinkkejä hanketoimijoille:

* Ole tarkkana tiedotuksen kanssa: Laita esitemateriaalin kanteen tai parhaalle paikalle EU-lippu tunnuslauseineen ja Leader-tunnus. Ne on oltava myös nettisivuilla, oppaissa, kalvoissa, julisteissa, ilmoituksissa, käyntikorteissa ja kirjekuorissa, jos painatat hankkeelle omat. Jos logot unohtuvat, materiaalin tuottamisen kustannukset hylätään.

* Muutosten tekeminen hankesuunnitelmaan on kankeaa: Jos hankkeen toteutuksen aikana kustannusten jaottelu muuttuu tukipäätöksen mukaisista hyväksytyistä kustannuksista, on aina haettava muutosta tuen myöntäjältä. Muutospäätöstä on haettava ennen kuin muutos toteutuu. Jos hankkeella on ohjausryhmä, muutostarve käsitellään ohjausryhmän kokouksessa.

* Kustannusten jako ja rahoitus on suunniteltava tarkasti: Tukipäätöksen mukaisten rahoitussuhteiden on toteuduttava jokaisessa maksatuksessa (mm. yksityisen rahoituksen kertymä). Laskennallisia osuuksia ei voida hyväksyä, vaan tukea maksetaan vain toteutuneiden rahoitussuhteiden mukaan.

Leader-toimisto neuvoo kuitenkin hankehakijoita joten byrokratiaa ei kannata pelätä. Päijänne-Leaderin ajantasainen hankerekisteri löytyvät nettisivuilta www.paijanne-leader.net ja myös hankelehden pdf-versio on tulossa sivuille.

Etelä-Savon kyläpäivä Rantasalmella 19.9.

2009-04-04T10:36:00.000-07:00

Jäskyn hallitus kokoontui 19.3. Rantasalmella. Siellä päätettiin alustavasti, että ensi syksyn kyläpäivä järjestetään 19.9.2009 Rantasalmella. Ohjelma on kulttuuripainotteinen ja kyläpäivän yhteydessä saa tutustua myös Linnasaaren kansallispuistoon.
Hallituksen kokouksessa oli mukana Rantasalmen uusi kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää. Hän kertoi Rantasalmen päättäneen pyrkiä retkiluistelun ykköskunnaksi ja yllättyneensä muutenkin kunnan monipuolisesta matkailutarjonnasta. Hyvää Rantasalmella on myös tukeutuminen moneen tukijalkaan: maatalous, metsä ja puunjalostus, metalliteollisuus sekä matkailu ovat kunnassa todella vahvoja.
JJR:n palvelutuotantoyhteistyöhön hän uskoo vahvasti, pitää muistaa että tämä kuntayhteistyö on vasta sisäänajovaiheessa. Uuteen Koko-ohjelmaan (Koheesio- ja kilpailukykyohjelma) Rantasalmi toivoo saavan vahvan maaseutuhankkeen. Jos ohjelma on liian kaupunkikeskeinen, siitä voidaan myös jäädä ulos. Koko ei sinänsä tuo alueelle merkittävästi uutta rahoitustukea.

Laajakaista kaikille

2009-04-04T10:34:00.000-07:00

Maaseudun ja kaupunkien välinen kuilu laajakaistayhteyksien laadussa ja hinnassa on suurenemassa. Sonera korotti ADSL-liittymien hintoja vuodenvaihteessa 49,90 euroon kuussa (1 Mbitin liittymä, vastaava liittymä maksaa Mikkelissä noin 27 euroa). Kyläasiamieskin siirtyi silloin langattomaan Wimax-laajakaistaan. Tilaaminen oli helppoa paikalliselta Elektroniikkahuolto Paanaselta, joka myös asensi antennin ja muut laitteet parissa tunnissa. Laajakaista on toiminut hyvin, se on selvästi nopeampi kuin Soneran ADSL, vaikka nimellisnopeus on sama.
Liittyminen ja laitteet maksoivat silloin 198 euroa mutta hinta on jo noussut 358 euroon ja kuukausimaksu oli 38 euroa ja on nyt 39,90 euroa. Maksujen nousu on sikäli ikävä, että Wimax-verkko on rakennettu osittain julkisella tuella ja tarjouskilpailun aikaan tavoitteena oli, että hinta on sama kuin kaupungeissa. Erikoista on, että samaan aikaan rakennetaan useitakin mobiiliverkkoja (@450 ja eri operaattoreiden 3G) mutta niissä on erilaisia rajoituksia ja ruuhkautumisvaaraa, joten ammattimaiseen käyttöön ne eivät kelpaa.
Mikkelissä järjestettiin laajakaistaseminaari viestintäministeriön uudesta Laajakaista kaikille –hankkeesta 17.3. Seminaarissa yllätti, miten huonot välit viestintäministeriön ja eri operaattoreiden välillä on. Ministeriön alustaja Juhapekka Ristola valitti, että Sonera ei edes luovuta karttoja nykyisistä valokaapeliverkostoista. Tilanne on muuttunut sikäli, että ennen valtion omistamat telelaitos ja paikalliset osuuskunnat sijoittivat kaikki voittonsa uusiin verkkoihin, kun nykyään sijoittajat eli osakkeenomistajat vaativat osansa. Silti valtiovalta edelleen luottaa siihen, että markkinavoimat rakentavat 95 % uudesta nopeasta laajakaistaverkosta.
Viestintäministeriön Juha Parantainen oletti, että markkinaehtoisen verkon täydentäminen ei onnistu suunnitelluilla 200 miljoonalla eurolla mutta että valtiovalta on sitoutunut asiaan ja järjestää lisää rahoitusta, jos tarvitaan. Tarkoitus on, että jokaisella on valokuituverkon liittymä enintään 2 km:n etäisyydellä, ja jos viimeinen 2 km kotoa joudutaan rakentamaan yksin niin se maksaa 2-3 000 euroa. Silloin käytettävissä on verkko, jossa voi siirtää myös useaa kanavaa teräväpiirtoista televisiokuvaa. Ja kun verkko on julkisesti tuettu, niin siinä pitää sallia kilpailua (Open Access –periaate).
Soneran Osmo Ruuskan mielestä markkinaehtoinen nopea verkko ei tavoita kuin 60 % talouksista, aika suuri ero ministeriön 95 %:n arvioon. Muutenkin sai kuvan, että tällä hetkellä kukaan ei laajenna nopeita verkkoja, vaan kaikki odottavat tukirahoja.
Etelä-Savon oma Laajakaista kaikille -hanke käynnistyy 1.4. ja kyläasiamies Henrik Hausen on sen ohjausryhmässä, joten kaikenlaiset ideat ja näkemykset ovat tervetulleita. Ajatuksia on jo paljon: Voitaisiinko tuettuja osia ja viimeistä kaksi kilometriä rakentamaan perustaa maakunnallinen osuuskunta, joka sitten voisi kilpailuttaa palveluntarjoajia? Miten paljon voidaan käyttää hyväksi vesijohtokaivantoja? Voisiko samalla myös sähköverkon kaivaa maahan, jolloin myrsky- ja ukkoskatkoilta vältyttäisiin?

Etätyö etenee

2009-04-04T10:33:00.000-07:00

Etätyön tekeminen vapaa-ajan asunnoilla on uuden mökkibarometrin mukaan kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Yli 38 000 mökillä on tehty etätyötä ja halukkuutta siihen olisi 45 000 mökinomistajalla. Töihin on kuljettu 80 000 mökiltä keskimäärin 14 päivää vuodessa. Yhä useammasta mökistä on siis tullut kakkosasunto jossa halutaan viettää aikaa ympäri vuoden.
Yli 60 % mökkiläisistä ilmoittaa, että ulkomaanmatkailu lisääntyisi, jos heillä ei olisi kesämökkiä, joten mökkeily voi olla energiansäästön kannalta ja myös kotimaan matkailuelinkeinojen kannalta myönteinen asia.
Eteläsavolaisiin kuntiin ollaan melko tyytyväisiä ja yli 60 % mökkiläisistä oli saanut palveluoppaan kunnasta viimeisen vuoden aikana (vain Päijät-Hämeessä kohdellaan mökkiläisiä tässä mielessä yhtä hyvin kuin Etelä-Savossa).
Vapaa-ajan-asuntoja on noin 478 000, määrä kasvaa vuosittain 4 000:lla. Etelä-Savossa oli vuonna 2007 noin 42 000 vapaa-ajan asuntoa.

Maksa jäsenmaksu, värvää lisää jäseniä!

2009-04-04T10:27:00.001-07:00

Jäskyn jäsenmaksuun sisältyy MaaseutuPlus-lehden tilaus (6 numeroa vuodessa, arvo 30 euroa!).
Kyläyhdistyksille tarjotaan ilmaista kotisivutilaa Jäskyn internetsivujen yhteydessä ja apua sivujen suunnittelemisessa ja päivittämisessä.
Suomen kylätoiminta ry tarjoaa ilmaista lakimiesapua kyläyhdistyksille (ensimmäinen neuvonta, tarkemmin kyläasiamieheltä).
Jäsenmaksu vuodelle 2009 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille (kunnille ja yrityksille) 100 euroa.Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Kiitos!

Jäskyn hallitus 2009

2009-04-04T10:24:00.000-07:00

Hallituksen varsinaiset jäsenet:

Ilkka Sutinen, puheenjohtaja, Mikkeli
puh. 0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Leena Suhonen, varapj., Rantasalmi
puh. 050-544 5153
leena_suhonen at jippii.fi

Eila Puhakainen, Juva
puh. 040-748 3782
eila.puhakainen at suomi24.fi

Pentti Nieminen, Kangasniemi
puh. 040-541 8594
pentti.nieminen at pp4.inet.fi

Leena Äärimaa, Hirvensalmi
puh. 040-564 6200
leena.aarimaa at luukku.com

Asko Hirvonen, Savonlinna
puh. 015-640 460, 0400-745 714
asko.hirvonen at viestilinja.fi

Jouko Mälkiä, Enonkoski
puh. 050-404 9823
jouko.malkia at luukku.com

Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli
puh. 0400-341 935
riitta-leena.jantunen at surffi.fi

Seppo Intke, Pieksämäki
puh. 040-526 4951
seppo.intke at surffi.fi

Hallituksen varajäsenet:

Jarmo Heikkilä, Pieksämäki
puh. 050-576 5747
jarmo.heikkila at sakky.fi

Veikko Simelius, Heinävesi
puh. 040-544 4346
veikko.simelius at suomi24.fi

Matti Falck, Kerimäki
puh. 015-575 4237, 050-591 4688
matti.falck at kerimaki.fi

Marita Mattila, Mäntyharju
puh. 015-688 409, 040-531 9942
marita.mattila at pp.inet.fi

Riitta-Liisa Kallioinen, Savonlinna
puh. 0500-808 161

Esko Makkonen, Savonranta
puh. 0500-176 666
emakkonen at dnainternet.net

Veli Oinonen, Ristiina
puh. 040-821 1851

Leo Sistonen, Sulkava
puh. 050 540 2733

Ilmoita osoitteet ja tapahtumat: henhaus@gmail.com

2009-04-04T10:07:00.000-07:00

- Ilmoittaudu kyläosoitteistoon ja sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella: henhaus@gmail.com

- Ilmoita osoitteenmuutoksista

- Ilmoita kylän tapahtumat Jäskyn toimintakalenteriin

- Seuraa kotisivuja ja tapahtumakalenteria: http://www.jasky.net/

- Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu pankkitilille 527104-40261890 henkilöjäsen 15, yhdistykset 25, kunnat ja yritykset 100 euroa.

Lue aiemmat kyläkirjeet tästä:
http://www.jasky.net/kirje38.html